TURUN YLIOPISTO
Historian laitos
LEHTINEN, EIJA: Raittiusliike, osa amerikansuomalaista järjestötoimintaa (1885 1932)
Pro gradu tutkielma,
Yleinen historia
Toukokuu 1978
Suomalaisten siirtolaismiesten "hurja elämä" tappeluineen ja juopotteluineen sai muutamat raittiutta kannattavat suomalaiset ryhtymään toimiin, jotta maanmiesten viinan käyttö saataisiin vähenemään. Suomalaiset olivat toimineet Jo 1880 luvun alussa Good Templar järjestössä ja saaneet kokemusta raittiustyöstä. Vuonna 1885 perustettiin ensimmäinen suomenkielinen raittiusseura. Seuran perustaminen enteili jo suuremman kansallisen yrityksen syntyä.
Lähinnä käytännön syyt, erityisesti kielivaikeudet, saivat aikaan sen, että tammikuun 19. päivänä vuonna 1888 perustettiin kansallinen keskusjärjestö, 1. Suomalainen Kansallis Raittius Veljeysseura. Riitaisuuksilta ei kansallisessakaan järjestössä vältytty, vaan raittiusliike jakaantui myöhemmin neljään eri keskusjärjestöön. Näistä kuitenkin vanhin järjestö säilytti mahtiasemansa loppuun saakka. Keskusjärjestöjen yhteenliittämistä yritettiin vuonna 1908, mutta myönteiseen tulokseen ei päästy.
Raittiusliikkeen toiminta perustui ns. kristillissiveelliselle pohjalle. Tästä oli seurauksena se, että kirkon tuki oli oleellinen osa liikkeen työssä. Toisaalta raittiusliikkeelle oli tyypillistä suomalaiskansallinen henki. Tämä taas johti siihen, että liikkeen toiminta oli perin sisään päin lämpiävään. Kuitenkin suomalaiset siirtolaiset kokivat toiminnan raittiusseuroissa mielekkääksi, joten liike kasvoikin 1800-luvun lopulla tärkeimmäksi järjestöksi. Vuoden 1908 jälkeen alkoi raittiusliike menettää kannatustaan. Syinä Suosion laskuun olivat sosialismin voitokas eteneminen ja raittiusliikkeen sisäinen henkinen lama. Jonkin verran piristystä toimintaan toi 1910-luvulla kieltolakitaistelu. Lain voimaan tulo osoittautui viimeiseksi iskuksi jo aiemmin mahtinsa menettäneelle raittiusliikkeelle.
Olennaisena osana raittiusliikkeen kehitykseen, sen voimistumiseen ja heikkenemiseen, kuuluivat amerikansuomalainen kirkko ja työväenliike. Kirkko oli kiinteästi mukana raittiusseurojen toiminnassa alusta alkaen. Osittain juuri kirkon vahva vaikutusvalta sai useat suomalaiset siirtymään työväenliikkeen jäseniksi. Sen lisäksi, että sosialistit ajoivat työläisten etuja, oli heillä myös oma raittiusohjelmansa.