TURUN YLIOPISTO
Historian laitos
ARJA LAULAINEN: John F. Kennedy ja mustien kansalaisoikeustaistelu vuosina 1960-1963
Pro gradu tutkielma, 115 s., 1 liites.
Yleinen historia
Toukokuu 1992
Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää, millaista kansalaisoikeuspolitiikkaa presidentti Kennedy harjoitti. Johdantoluvussa tarkastelen käsityksiä presidentti Kennedystä ja hänen presidenttikautensa keskeisiä kysymyksiä, jotka liittyvät pääasiallisesti ulkopolitiikkaan. Johdannossa esittelen myös mustien aseman kehitystä Yhdysvalloissa.
Presidentti Kennedyn julkiset paperit ovat luoneet työlleni selkärangan. Ted Sorensenin ja Arthur M. Schlesingerin teokset ovat olleet välttämättömiä tutkimuksen kannalta.
John F. Kennedyn kiinnostus kansalaisoikeusasioihin heräsi presidentinvaalikampanjan myötä. Kongressikautenaan Kennedy oli pyrkinyt miellyttämään sekä mustia että etelävaltioiden äänestäjiiä ja näin hänellä ei ollut selvää mielipidettä kansalaisoikeuskysymyksessä. Vaalikampanjassaan hän kuitenkin lupasi demokraattisen puolueen tuella mustille voimakkaita parannuksia, mikäli hänestä tulisi Yhdysvaltain presidentti. Kennedyn vaalilupauksiin kuului uusi kansalaisoikeuslaki. Lupaukset tehosivat ja Kennedy voitti presidentinvaalin nimenomaan mustien äänestäjien avulla.
Mustat odottivat uuden presidentin antavan kansalaisoikeuslakiehdotuksen kongressille mutta presidenttinä Kenndy ei enää ollutkaan kovin kiinnostunut mustien asioista, ainakin hän piti talouteen kohdistuvia toimenpiteitä kansalaisoikeuslakia tärkeämpinä. Ensimmäisinä presidenttivuosina Kennedyn ohjelman kannattajilla oli vähemmistö kongressissa ja tämä osaltaan passivoi Kennedyn kansalaisoikeuspolitiikkaa. Kennedy pyrki pitämään mustat tyytyväisinä nimityspolitiikallaan. Kennedyn lupaamaa toimeenpanevaa päätöstä mustat saivat odottaan vuoden 1962 marraskuuhun saakka.
Presidentin toimettomuus kostautui ja mustien liikehdintä alkoi. Kansalaisoikeusliike pyrki pitämään taistelun väkivallattomana mutta verenvuodatukselta ei voitu kuitenkaan välttyä. Oikeusministeri Robert Kennedyn asema korostui mustien asioiden hoitamisessa levottomuuksien puhjettua.
Vuonna 1963 presidentti Kennedy ei voinut enää lykätä uuden kansalaisoikeuslain säätämistä. Presidentti ei nähnyt lain voimaantuloa vuonna 1964 salamurhaajan luoti oli lopettanut hänen elämänsä. Kennedy ei tuntenut kansalaisoikeustasitelua itselleen läheiseksi vaan hän antoi lakiesityksen kongressin käsiteltäväksi, jotta kansalaisoikeustaistelu ei olisi riistäytynyt käsistä.