TURUN YLIOPISTO
Historian laitos

LATVAKANGAS, ARTO: Viikinkihistoriaa vai gööttiläisyyttä? Varjagikysymys ruotsalaisessa historiankirjoituksessa kronikoista romantiikkaan.

Pro Gradu tutkielma, 169 s. 3 liites.
Yleinen historia
Maaliskuu 1981
 

Varjagikysymyksellä tarkoitetaan ongelmaa pohjoismaisen vaikutuksen laajuudesta ja luonteesta varhaiskeskiajan Venäjällä. Tarkasteluajanjaksona päähuomio keskittyi kysymykseen nk. Kiovan Venäjän perustajien kansallisuudesta, siihen, mikä osuus skandinaaveilla, lähinnä ruotsalaisilla, oli ”Venäjän” valtiolliseen kehitykseen 800-luvulta 1100-luvulle.

Gööttiläisyydellä tarkoitetaan historiallista spekulaatiota, joka samaisti kansainvaellusajan gootit ruotsalaisiin göötteihin ja katsoi Ruotsin olevan maailman vanhimpia valtioita, josta gootit vaelsivat alistamaan maailmaa. Gööttiläisyys vaikutti voimakkaasti ruotsalaiseen historiankirjoitukseen koko tarkasteluajanjakson ajan, keskiajalta 1800-luvun alussa Ruotsissa vaikuttaneeseen gööttiläisyyden renessanssiin saakka.

Tutkimuksen kohteena ovat edustavimmat tutkimusajanjakson kuluessa laaditut Ruotsin historian yleisteokset sekä muu ruotsalainen varjagiongelmaa tutkimusajanjaksona käsitellyt historiankirjoitus. Tutkimusmateriaalin ulkopuolelle on rajattu kaunokirjallisuus ja oppikirjat. Ruotsalainen varjagiongelmaa käsittelevä historiankirjoitus on pyritty sijoittamaan historiografisiin yhteyksiinsä.

Keskiajalla kypsyi Ruotsissa goottien ruotsalaiseen alkuperään uskova gööttiläisyyden perusajatus. Aina 1600 luvulle voidaankin ruotsalaisia idänsuhteiden kuvauksia tarkastella paljolti vain yleisen ruotsalaisen historiankirjoituksen suurimpana yhteisenä nimittäjänä olleen gööttiläisyyden osailmiönä. Varsinaisesti omana ongelmanaan nousi kysymys ruotsalaisten mahdollisesta osuudesta Kiovan Venäjiin perustamisessa ruotsalaiseen historiankirjoitukseen 1600 1uvulla, jolloin Venäjän historian alkuvaiheet saivat sotilaallis-diplomaattisten yhteyksien kautta Ruotsissakin huomiota osakseen. Tämä Venäjän historian harrastus oli seurausta myös jo edellisellä vuosisadalla alkaneesta länsi-eurooppalaisesta Venäjään kohdistuneen yleisen mielenkiinnon lisääntymisestä.

Varjagiongelman käsittelyssä käytetty materiaali tuli Ruotsiin lähinnä saksalaisen historiankirjoituksen välittäminä. Länsi eurooppalaisten Venäjänkuvausten melko johdonmukainen kielteinen perussävy sopi pääpiirteissään myös ruotsalaisten historiankirjoittajien käsityksiin varjagikysymyksestä. Tähän kuvaan heijastuivat myös Ruotsin ja Venäjän väliset toistuvat poliittiset kriisit. Ruotsalaisen historiankirjoituksen varjagiongelman tarkastelun erikoispiirteenä oli takertuminen skandinaaviseen myyttiseen materiaaliin, johon saksalaisen historiankirjoituksen piiristä kohdistettiin jo 1700 luvulla voimakasta kritiikkiä. Yleisestä läinsi-eurooppalaisesta skandinaavien osuutta korostaneesta perussuuntauksesta poikkeavia näkemyksiä ei ruotsalaisessa historiankirjoituksessa tutkimusajanjaksona esiintynyt.