Larsson, Jaana

TURUN YLIOPISTO
Yleinen historia/Humanistinen tiedekunta

LARSSON, JAANA: Pohjoismaisuusaatteen ja suurvaltojen varjossa. Tanska ja Suomi pohjoismaisen symmetrian kärkipisteinä talvisodan alla ja aikana

Pro gradu -tutkielma, 100 s., 2 liites.
Yleinen historia
Huhtikuu 2008


Tutkin pro gradu –työssäni Tanskan ja Suomen suhteita pohjoismaisen suuntauksen näkökulmasta ja suurvaltojen voimapolitiikan varjossa talvisodan alla ja aikana. Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää, kuinka Tanskan ja Suomen pohjoismainen yhteistyö kesti talvisodan aiheuttamat paineet. Keskityn erityisesti tarkastelemaan, kuinka Tanskan ja Suomen suhde muotoutuu tiiviimmäksi, kuinka Tanskan ja Suomen tavoite pysyä erossa sodasta talvisodan alla vei maita eri suuntiin. Työni tavoitteena on selvittää, minkälaisia ulkopoliittisia linjauksia Tanska teki valitessaan, kuinka auttaa Suomea talvisodan alla, ja mitä rajoitteita avun antamisella oli. Tarkastelen myös Tanskan roolia rauhanvälittäjänä. Tutkimukseni tarkastelee myös tanskalaisten vapaaehtoisten työtä Suomen hyväksi ja sitä miten avustustoiminta organisoitui. Rauhanneuvotteluiden ajalta tarkastelen, miten Suomen rauhanneuvotteluita Tanskasta käsin seurattiin ja millaisia jännitteitä se Tanskalle aiheutti.

Tutkimukseni lähdeaineistona käytän sekä Tanskan että Suomen ulkoministeriön arkistoja, Tanskan Nordenin arkistoa että molempien maiden sota-arkistoja sekä tanskalaisia lehtiä: Politikenia, Nationaltidendeä ja Berlingske Tidendeä. Sanomalehtiä seuraan talvisodan ajalta sekä satunnaisesti arkistolähteistä löytyneitä lähetystöjen sanomalehtiartikkeleita myös talvisotaa edeltäviltä vuosilta, jossa kulkee myös tutkimukseni ajallinen rajaus. Molemmat maat sijaitsevat suurvallan kupeessa, ja tämä välittyy lähteistä. Tässä yhteydessä huomio kiinnittyy erityisesti, kuinka sekä Tanskan että Suomen historiaa ohjaa geopoliittinen asema.

Tutkimuksestani selviää, että vaikka Tanska rajoitti Suomen auttamista neutraliteettipolitiikkansa vuoksi, ei neutraliteettipolitiikka ollut täysin yhtenäistä. Esimerkiksi Tanskan armeija on suhtautunut yleistä neutraliteettipolitiikkaa suopeammin Suomen avustamiseen. Tutkimuksestani käy myös ilmi, että Tanskan-Suomen politiikan määräsi Tanskassa paitsi sijainti Saksan naapurina, myös vaikutusvaltainen pitkäaikainen ulkoministeri P. Munch. Työni selventää, miten pohjoismainen ideologia kärsi inflaation reaaliteettien edessä.

Asiasanat: Tanska, puolustusliitto, neutraliteetti, ulkoministeri Munch, talvisota