TURUN YLIOPISTO
Historian laitos
LAHTINEN, ANNE: Naiseen kohdistuneet odotukset varhaiskeskiajan Irlannissa
Pro gradu –tutkielma, 197 s., 19 liites.
Yleinen historia
Toukokuu 1995
Tutkin pro gradu -työssäni naiseen kohdistuneita odotuksia ja naisihannetta varhaiskeskiajan Irlannissa eli n. 400-800-luvuilla. Selvitän myös, vaikuttiko kristinusko naiseen kohdistuneisiin asenteisiin ja jos vaikutti, miten. Koska Irlannin keskiaikaisen kulttuurin tuntemus on Suomessa melko vähäistä, esittelen tuon ajan yhteiskuntaa melko laajasti ja käsittelen myös naisen asemaa muualla Euroopassa varhaiskeskiajalla, jotta vertailu olisi mahdollista.
Tutkimusajankohtani Irlannissa kohtasivat kaksi erilaista kulttuuria ja maailmankatsomusta, jotka vähitellen sulautuivat yhteen. Käytän tutkimuksessani lähteitä, jotka valottavat aihetta sekä kelttiläisen että kristillisen kulttuurin kannalta. On tosin huomattava, että kaikki lähteet on kirjattu kristillisellä ajalla. Alkuperäislähteinä käytän kokoelmia The Irish Penitentials ja Vitae Sanctorum Hiberniae. Englanniksi käännetyistä ja painetuista tarinoista lähteinäni ovat Lebor Gabálá Érenn IV ja V, The Táin ja Lady Gregoryn Gods and Fighting Men. Sekulaarien lakien osalta käytän tutkimuskirjallisuutta, josta merkittävimpiä teoksia ovat naisen asemaa irlantilaislakien pohjalta vuosisadan alussa tutkineiden töistä koottu Studies in Early Irish Law sekä irlantilaisiin ja walesilaisiin lakeihin perehtyneiden KELLYn ja MCALLin teokset.
Eurooppalaiseen tapaan nainen ei Irlannissakaan yleensä ollut oikeustoimikelpoinen vaan miehen holhouksessa. Irlannin lait sallivat moniavioisuuden, mutta jokaisen vaimon asema ja oikeudet oli tarkkaan määritelty. Lait kertovat naiseen kohdistuneesta suojelunhalusta ja kuvastavat suhteellista tasapuolisuutta ja suvaitsevaisuutta. Kirkko vastusti vallitsevaa avioliitto- ja avioerokäytäntöä, mutta ei onnistunut täysin poistamaan sitä. Tutkimuksissa väitetylle naisen aseman kohentumiselle kristinuskon myötä en ole löytänyt tukea. Kirkon säätämien suojelulakien taustalla näyttävät lähinnä olleen taloudelliset motiivit eikä kirkko ideologiansa opettamasta tasa-arvosta huolimatta pyrkinyt käytännössä radikaaleihin muutoksiin. Naiseen kohdistui osittain vastakkaisia ja ristiriitaisia odotuksia. Lakien perusteella naiselta odotettiin huoltajan arvon mukaan määräytyvän aseman mukaista käytöstä tyttärenä, vaimona ja äitinä, mutta naisen oli mahdollista myös saavuttaa arvostusta ammatinharjoittajana. Kirkko edusti opetuksissaan askeettisempaa ja seksuaalikielteisempää linjaa ja tarjosi luostareissaan naisille mahdollisuuden toteuttaa näitä henkisempiä ihanteita. Tarinoiden feminiininen ja aktiivinen naiskuva eli kuitenkin tämän rinnalla ja luultavasti ihanteet käytännössä määräytyivät naisen yhteiskunnallisen aseman ja funktion mukaan kuten ennenkin.