TURUN YLIOPISTO
Historian laitos/Humanistinen tiedekunta

LAHTI, KIRSI:  "Donin kasakat punaisen aallon ajelemina" - Donin kasakoiden suhtautuminen bolševismiin ja bolševikkeihin romaanin Hiljaa virtaa Don kuvaamana

Pro gradu -tutkielma, 86s., 4 liites.
Yleinen historia
Toukokuu 2001


Tutkielma käsittelee Mihail Šolohovin romaanin Hiljaa virtaa Don antamaa kuvaa Donin kasakoiden suhtautumisesta  bolševismiin ja bolševikkeihin loppusyksystä 1917 kevääseen 1918. Kyse on kuvatutkimuksesta, jossa vertaan päälähteeni eli romaanin Hiljaa virtaa Don antamaa kuvaa tutkimuskirjallisuuden näkemyksiin. Tämä käytetty vertailumateriaali on yksinomaan läntistä,  1960-1990-luvuilla julkaistua Venäjän sisällissotaa ja Donin kasakoita käsittelevää englantilaista ja amerikkalaista tutkimuskirjallisuutta. Tutkimuksessa on vertailtu  romaanin ja tutkimuskirjallisuuden antamaa kuvaa Donin kasakoiden suhtautumisesta bolševismiin ja bolševikkeihin ja analysoitu niissä olevia eroja ja yhtäläisyyksiä.

Vuosina 1917-1920 käydyssä Venäjän sisällissodassa olivat vastakkain V.I. Leninin johtamat bolševikit eli punaiset ja entiset keisarillisen armeijan kenraalit eli valkoiset. Yksi sodan päänäyttämöistä oli etelä-Venäjällä Donin kasakkakunnan alueella. Kasakoita oli perinteisesti totuttu pitämään vallitsevien arvojen ja monarkian kannattajina, mutta bolševikkien valtaannousu asetti heidät aivan uudenlaiseen tilanteeseen. Donin kasakoiden kohtalona oli  nyt  joutua sodan eri osapuolten ja kahden vastakkaisen ideologian puristuksiin. Tutkimuksen pääkysymys onkin, miten Donin kasakat suhtautuivat bolševismiin ja bolševikkeihin sekä,  miten tämä vaikutti kasakoiden keskinäisiin suhteisiin syksystä 1917 kevääseen 1918.

Romaanissa suhtautuminen bolševismiin ja bolševikkeihin jakoi Donin kasakoita eri leireihin. Nuoret rintamakasakat kannattivat punaisia, kun taas kasakoiden vanhempi ikäpolvi kuului valkoisten kannattajiin. Ristiriidat kärjistyivät Donilla talvella 1918 kasakoiden keskinäiseen  sodankäyntiin, jonka voittajia olivat punaisia kannattavat kasakat. Vain muutamaa kuukautta myöhemmin enemmistö kasakoista kuitenkin kääntyi Donille perustettua bolševikkihallintoa vastaan, ja suurin osa kasakoista  siirtyikin nyt kannattamaan valkoisia. Punaisen hallinnon Donilla harjoittama terrori sekä vanhempien kasakoiden ja upseerien leppymätön viha bolševikkeja kohtaan saivat kasakoiden kapinaliekin leimahtamaan. Suhtautuminen bolševikkeihin siis ensin yhdisti ja sitten uudestaan yhdisti  enemmistön Donin kasakoista.

Tutkimuskirjallisuus vahvistaa romaanin käsitykset oikeiksi. Vain joissakin yksityiskohdissa ja joidenkin todellisten historian henkilöiden kohdalla romaanin ja tutkimuskirjallisuuden käsityksissä on pieniä eroavaisuuksia. Romaanin ja tutkimuskirjallisuuden antama kuva Donin kasakoiden suhtautumisesta bolševismiin ja bolševikkeihin on siis pääpiirteissään samanlainen.
 
 

Asiasanat: historia, Donin kasakat, Venäjä, Venäjän sisällissota, bolševikit, 1910-luku, 1920-                  luku