TURUN YLIOPISTO
Historian laitos
LAAKSONEN, HANNU : ORDO ET POPULUS FORMIANUS Formian roomalaiskaupungin hallinto ja virkamiehet piirtokirjoitusten valossa.
Pro gradu tutkielma, 105 sivua, 4 liitesivua.
Yleinen historia
Syyskuu 1981
Tutkielman kohteena on Formian kaupungin hallinto roomalaisaikana. Formia on kaupunki Latiumin ja Campanian rajalla ja oli antiikissa huomattava huvila- ja satamakaupunki. Hallintoa ja virkamiehiä tarkastellaan piirtokirjoitusten kautta. Formiasta on säilynyt n. 250 piirtokirjoitusta, joista 52 valaisee tavalla tai toisella hallintoa. Ajallisesti ne jakautuvat 2. vs:n eKr. ja vuoden 400 jKr. välille, suuri osa 100 ja 200 luvuilta. Osa on hautakirjoituksia, mutta aiheen kannalta tärkeitä ovat kunniapiirtokirjoitukset. Inskriptioita tarkastellaan tutkimuskirjallisuuden avulla ja kartoitetaan tutkimuksen ongelmia roomalaisaikaisen paikallishallinnon kannalta.
Aineisto jakautuu useisiin virkoihin, jotka muuttuvat tarkasteltavan puolen vuosituhannen aikana. Roomalaisvalloituksen jälkeen Formian harvinainen kolmen ediilin hallintomalli säilyi keisariajalle, jolloin kaupunki sai kahden kaupunginjohtajan duoviri hallinnon. Kaupunginjohdon toimintaan kuului ennen kaikkea rakennustoiminta, mutta myös julkiset näytännöt, kultin hoto ja erilainen taloudellinen ym. valvonta. Oikeudenkäyttö oli Roomasta lähetetyn prefektin vallassa. Paikallishallinnon ja valtion välistä suhdetta tarkasteltaessa korostuu myöhemmällä keisariajalla curatorin rooli kaupungissa. Tärkeä haara virkamiesten toimialaa oli kultti ja piirtokirjoitusaineisto tarjoaa runsaasti esimerkkejä eri uskonnoista ja uskonnollisista kollegioista kuten augustaaleista. Formiassa esiintyvä "regaalien" kollegio on edelleen ratkaisematon arvoitus.
Piirtokirjoitusten, antiikin kirjallisten lähteitten ja aikaisemman tutkimuksen vertailu tuottaa tuloksena sen, että pyrittäessä asettaman tällainen italialainen pikkukaupunki antiikin yleiseen kehityslinjaan hallintoja sosiaalihistorialliselta kannalta, syntyy ratkaisemattomia kysymyksiä ja todistamattomia hypoteesejä, kun suurin osa käsityksistämme perustuu yhteen tai kahteen niukkaan lähdetietoon. Mikrotasolla tarkasteltuna Formia ei kuvasta sittenkään koko Italian kehitystä, vaan tuo esille sen, että jokainen kaupunki Rooman valtakunnassa oli irrallinen ja itsenäinen hallintoyksikkö omaleimaisine kehityspiirteineen.