TURUN YLIOPISTO
Historian laitos / Humanistinen tiedekuntaKULMALA, PÄIVI: Menneisyydestä matkailun myyteiksi - historian käyttö Kyproksen matkailussa 1960 - 1990-luvuilla
Pro gradu -tutkielma, 99 s.
Yleinen historia
Joulukuu 2002
Kyproksen saari on kautta aikojen ollut kolmen maanosan risteysasema ja se on strategisen asemansa johdosta ollut monien valloittajien käsissä. Saarella on pitkä ja vaiherikas historia. Nykyisin matkailu on saarella merkittävä tulonlähde ja historia onkin valjastettu matkailun käyttöön. Historiaa voidaan käyttää matkailun tarpeisiin monin eri tavoin. Tässä tutkimuksessa tarkastelen mitä Kyproksen historiasta on nostettu matkailijoiden nähtäville ja millä tavoin.
Tutkimus on sekä teoreettinen että myöskin jossain määrin empiirinen. Tutkimusmenetelmissä olen käyttänyt teorioita, joita tosin historiantutkimuksen kentässä ei liiemmin ole matkailun suhteen. Empiirisyyttä tutkimukseen tuo omat havainnot kahden viikon kenttätyö, jonka perusteella olen valinnut työni esimerkit. Lähdemateriaalina on lisäksi matkaesitteitä, -oppaita ja -kertomuksia. Matkailututkimuksessa juuri lähdemateriaalin sirpalemaisuus tuo historiantutkijalle merkittävän haasteen.
Historian käytössä matkailussa voidaan erottaa kolme eri keinoa. Näitä ovat historian sitominen maisemaan, henkilöittäminen ja historian asettaminen näytteille. Historia voidaan sitoa maisemaan esimerkiksi kertomusten kautta tai muodostamalla tietystä paikasta, maisemasta, näköala laajempaan tapahtumaketjuun. Kyproksella ensimmäisestä on esimerkkinä Petra tou Romiu ja jälkimmäisestä rajalinja Nikosiassa, joka jakaa kaupungin kahtia. Historialliset henkilöt ovat yksi tapa käyttää historiaa matkailussa. Tällöin heidän ympärilleen muodostetaan myytti, jonka odotetaan houkuttelevan matkailijoita. Kyproksen historiasta löytyviä henkilöitä on mm. Arkkipiispa Makarios III, joka on edelleen esillä vaikka hänen merkityksensä saarella onkin vähenemässä. Selkeästi vetovoimaisin ”henkilö” on Afrodite, joka on oikeastaan koko saaren esikuva huolimatta siitä, ettei olekaan ollut todellinen henkilö. Historiaa on saarella esillä monin paikoin, mm. saaren monissa kylissä ja useissa raunioissa ympäri saarta.
Ajallista muutosta historian käytössä matkailussa on nähtävissä jonkin verran. Saaren jako vuonna 1974 on vaikuttanut siihen, että vain osa saaren runsaasta historiallisesta tarjonnasta on matkailijoiden nähtävillä. Kyproksenkreikkalainen kulttuuri ja ajatusmaailma ovat korostuneesti esillä kun taas kyproksenturkkilaisuus on pyritty häivyttämään mahdollisimman tarkkaan. Kahtiajako ei kuitenkaan tule räikeästi esiin koko ajan, ainoastaan muutamissa kohdissa.
Asiasanat: historia, Kypros, matkailu, menneisyys, 1960 - 1990 -luvut.