TURUN YLIOPISTO
Historian laitos
KUJANPÄÄ, ANNE: Uusi uljas Intia. Jawaharlal Nehrun yhteiskunnalliset uudistuspyrkimykset
vuosina 1950-1961.
Pro gradu -tutkielma, 120 s.
Yleinen historia
Huhtikuu 1994
Intian itsenäistyttyä vuonna 1947 uuden tasavallan ensimmäinen pääministeri, Jawaharlal Nehru, asetti itselleen haastavan tehtävän – ”uuden Intian” rakentamisen. Tutkin työssäni Nehrun uudistuspolitiikkaa: sitä millaiseksi Nehru halusi Intian muuttuvan ja millaisin keinoin hän uskoi muutoksen toteutuvan.
Tärkeimpiä lähteitäni ovat olleet Nehrun omat kirjoitukset ja puheet. Lisäksi olen käyttänyt paljon Intian valtion julkaisuja ja muuta aikalaiskirjallisuutta. Tutkimuksista erityisen hyödyllisiä ovat olleet Nehrusta kirjoitetut elämäkerrat.
Lähteistä ilmenee, että Nehrun uudistuspolitiikan päätavoite oli luoda sosialistinen yhteiskunta. Nehru määritteli sen paikaksi, jossa kaikkien oli mahdollista elää hyvää elämää. Yleiset raamit ”hyvälle elämälle” antoi demokraattinen poliittinen järjestelmä, jossa keskenään tasa-arvoiset kansalaiset saisivat vaikuttaa yhteisten asioiden hoitamiseen. Talouselämässä Nehru korosti julkisen sektorin roolia Intian teollistajana ja taloudellisen vastuun kantajana. Tärkeä osa tulevaa muutosta oli myös yhteiskunnan sekularisoituminen. Nehru ei hyväksynyt kastilaitosta eikä muunkaanlaista uskonnon julkista ilmentämistä arkielämässä.
Käytännön uudistustyössä Nehrulla oli vaikeuksia periaatteidensa toteuttamisessa. Osittain tämä johtui intialaisen valtaeliitin vastustuksesta ja osittain Nehrun omasta epäröinnistä. Jälkipolvet ovat arvostelleet Nehrun muutosajattelun perusoletuksia. On sanottu, että Nehru tukeutui liikaa länsimaista lähtöisin olleisiin yhteiskunnan uudistusoppeihin ja -uskomuksiin. Nehrun uudistuspolitiikkaa voikin pitää hyvänä esimerkkinä hänen elinaikanaan muodissa olleista yhteiskunnan uudenaikaistamiseen tähtäävistä muutosohjelmista.