TURUN YLIOPISTO
Historian laitos / Humanistinen tiedekunta
KOSKENSALO, TIMO: Eetterin hiljaiset kuuntelijat. Suomen radiotiedustelu ja Neuvostoliiton vastainen kansainvälinen sotilasyhteistyö maailmansotien välisenä aikana
Pro gradu, 132 s.
Yleinen historia
Toukokuu 2005
Kiristynyt kansainvälinen tilanne, oikeistodiktatuurien nousu ja kommunistisen Neuvostoliiton maailmanvallankumousaikeet lisäsivät tiedustelutietojen tarvetta. Uudenaikaisin tapa hankkia tietoja vastustajista oli jo ensimmäisen maailmansodan aikana käyttöön otettu radiotiedustelu. Suomessa 1920-luvulla käynnistynyt radiotiedustelu nousi tärkeään asemaan, koska vakoojien sekä diplomaattien välityksellä hankitut tiedustelutiedot olivat heikentyneet. Tutkielmani polttopisteessä on kysymys, mikä oli toista maailmansotaa edeltäneen radiotiedustelun osa arvioitaessa Neuvostoliiton uhkaa ja minkälaista tietoa se kykeni hankkimaan?
Tiedustelumateriaali on edelleen salaista ja tiedusteluun osallistuneet ovat yhä vaitiolovelvollisia. Useimmat radiotiedustelua käsittelevät muistelmateokset ja niiden pohjalta tehdyt tutkimukset painottuvat toiseen maailmansotaan sekä kylmän sodan alkuvuosiin. Suomen radiotiedustelu ja sen talvisotaa edeltäneet kansainväliset suhteet on sivuutettu tutkimuksissa lähes kokonaan. Tutkielmani tärkein arkistoaineisto on Erkki Palen kokoama radiotiedustelumateriaali. Se sisältää useita muistelmia, haastattelumuistiinpanoja, kirjeenvaihtoa, esitelmiä, opinnäytetöitä sekä joitakin asiakirjoja ja eversti evp. Reino Hallamaan radiotiedustelua koskevan jäämistön.
Yleisesikunnan johtavien upseerien luomat ja Reino Hallamaan ylläpitämät Suomen radiotiedustelun ulkomaansuhteet olivat tärkeitä kuuntelu- ja sanomien avaustoiminnan käynnistämiseksi vuonna 1927. Puolustusvoimat ei olisi pystynyt omin voimin kokoamaan riittävää määrää sanomia, jotta neuvostoarmeijan salakirjoituskoodeihin olisi päästy tehokkaasti käsiksi. Kaapatuilla sanomilla harjoitettu vaihtokauppa mahdollisti myös uudenaikaisen kuuntelukaluston hankkimisen, mikä ei olisi onnistunut Suomen radiotiedustelulle annetuilla niukoilla määrärahoilla. Ulkovaltoja houkutteli yhteistyöhön Suomen maantieteellinen asema ja mahdollisuus saada tietoja Neuvostoliiton suurimmasta laivastotukikohdasta Kronstadtista.
Kokonaisuutena Suomen puolustusvoimien radiotiedustelulla oli keskeinen täydentävä roolinsa tiedustelun kentässä Suomen valmistautuessa idästä tulevan uhan varalle. Ennen talvisotaa radiotiedustelulla saatiin selville pääosiltaan neuvostojoukkojen ryhmitys Suomen vastaiselle rajalle, millä oli vastatoimien kannalta ymmärrettävästikin tärkeä merkitys. Suuriarvoisinta radiotiedustelun toiminta oli varsinaisessa tulikokeessa eli Suomen puolustamisessa talvisodan aikana. Tuolloin radiotiedustelu kykeni virolaisilta saadun neloskoodin avulla hankkimaan tietoja neuvostojoukkojen suunnittelemista operaatioista, vahvuuksista, sijoituksista, tappioista sekä sotamenestyksestä.
Asiasanat: tiedustelu, sotilaallinen tiedustelu, sotilaallinen apu, vakoilu