TURUN YLIOPISTO
Yleisen historian laitos
KORKEAMÄKI, KIMMO: ”Uskoa, Toivoa, Rahaa”
Malmin kauppahuoneen ja kapteenien toiminta kansainvälisessä merenkulussa vuosina
1852-1855
Pro gradu -tutkielma. 131 s., 7 liitettä
Yleinen historia
Marraskuu 1998
Tutkielmassani selvitän kapteenien vastuuta ja toimintaa kansainvälisessä merenkulussa sekä tuon esille kirjeenvaihdon merkityksen rahtipurjehduksessa kapteenien ja laivanvarustajan välillä. Lisäksi tutkin ulkomaisten kauppakumppaneiden muodostaman liikeverkoston laajuutta sekä merkitystä kauppahuoneen toiminnalle. Samassa yhteydessä selvitän tiedonkulun nopeutta kirjeiden välityksellä. Lopuksi tuon esille kansainväliseen merenkulkuun keskittyneen kauppahuoneen kohtalon Krimin sodan (1853-1856) aikana.
Esimerkkitapauksena käytetään pietarsaarelaista Malmin kauppahuonetta, jonka toiminta alkoi 1750-luvulla ja loppui vuonna 1898. Tutkimusajankohtana ovat vuodet 1852-1855, jolloin kansainvälinen merenkulku eli kukoistavaa aikaa. Malmin kauppahuoneen johdossa toimi tutkittavana ajanjaksona Peter Malm. Hän oli yksi Suomen huomattavimmista yksityisistä laivanvarustajista 1800-luvulla. Tutkielman tarkoituksena on selvittää kansainvälisen merenkulun harjoittamiseen liittyviä piirteitä sekä kapteenien, että laivanvarustajan näkökulmasta. Tutkimuksessani painotan kauppahuoneen toimintaa ja vaikutusta kansainvälisessä merenkulussa.
Tutkimusote on ongelmakeskeinen ja vastausta asetettuihin tutkimusongelmiin etsitään Malmin kauppahuoneen laajasta kirjeenvaihdosta. Tutkittava kirjeenvaihto käsittää Peter Malmin, kauppalaivojen kapteenien sekä ulkomaisten kauppakumppaneiden lähettämät kirjeet.
Tutkimuksissa selvisi, että kauppa-aluksen kapteenilla oli suuri vastuu sekä aluksesta, että rahdista. Kapteenien ja Peter Malinin välisellä kirjeenvaihdolla oli suuri merkitys kauppahuoneen toiminnalle, vaikka ongelmakin esiintyi. Lähetetyt tiedot olivat joko vanhoja tai kirjeet katosivat matkalla. Liikkuvaa kapteenia oli vaikea tavoittaa. Ulkomaisten kauppakumppaneiden muodostama liikeverkosto käsitti suuren osan Euroopan markkina-alueista ja sillä oli kauppatoiminnan lisäksi merkittävä tiedonvälityksellinen arvo Malmin kauppahuoneelle. Tiedonvälitys oli kuitenkin hidasta vielä 1850-luvulla. Krimin sodasta muodostui kohtalokas Malmin kauppahuoneelle. Peter Malm joutui myymään lähes koko kauppalaivastonsa ulkomaille. Hänellä oli mahdollisuus säästää kauppalaivastonsa, mutta Peter Malm otti riskin ja hävisi.
Asiasanat: Merenkulku, kauppahuone, rahtipurjehdus, liikeverkosto, markkinasektori, tiedonkulku, Krimin sota