TURUN YLIOPISTO
Historian laitos
KOLEHMAINEN, TORSTEN: Ruhrin kriisi - Ruhrin miehitys ruotsalaisessa sanomalehdistössä tammikuussa 1923.
Pro gradu -tutkielma, 133 s., 23 liites.
Yleinen historia
Huhtikuu 1993
Tässä tutkimuksessa olen selvittänyt syitä Ranskan voimapolitiikkaan, joka tammikuussa 1923 johti Ruhrin alueen miehitykseen, sekä ruotsalaisen sanomalehdistön asennoitumista miehityksen alkuviikkoihin. Ranskan pyrkimykset saada sotakorvauksia Versailles'n rauhansopimuksen hengessä johtivat monipuoliseen keskusteluun kansainvälisessä lehdistössä. Ruhrin kriisiä, joka on runsaasti käsitelty aihe historian tutkimuksessa, voikin lähestyä uudesta näkökulmasta juuri sanomalehtien välityksellä. Tutkimalla kolmen esimerkkilehden - Svenska Dagbladetin, Social-Demokratenin ja Göteborgs Dagbladin - kirjoittelua ja uutisointia olen pystynyt kartoittamaan ruotsalaisen yhteiskunnan näkemyksiä ko. asiassa.
Lehtien erittäin runsas raportointi Ruhrin miehityksestä jakaantuu tarkasteltuna aikana kolmeen pääteemaan: Pariisin konferenssiin, itse miehitykseen sekä Ruotsin pääministeri Hjalmar Brantingin välityssuunnitelmiin Kansainliitossa. Kahta ensimmäistä käsitellään kaikissa kolmessa lehdessä saman suuntaisesti: Ranskan voimapolitiikka tuomitaan jyrkästi huolimatta lehtien tausta- ja kohderyhmäeroista. Ranskan toimien puolustaminen on erittäin poikkeuksellista myös ko. lehtien ulkopuolella. Kansainliittoon ja Hj. Brantingiin suhtautuminen jakaa mielipiteet. Valtakunnallisiin ja alueellisiin asioihin keskittyvä Göteborgs Dagblad tyrmää välityssuunnitelmat empimättä. Hieman yllätyksellisesti oikeistolainen Svenska Dagbladet tukee Social-Demokratenin tavoin pääministerin aikeita. Asennoituminen ei siis ole riippuvaista poliittisista taustoista, vaan enneminkin kansallisista näkökannoista.
Yleisesti ottaen kansallisten näkökulmien tutkiminen paljon käsitellyissä aiheissa antaa hyvät lähtökohdat uusien tutkimustulosten löytämiseen. Tässä tapauksessa on sanomalehtitutkimus osoittautunut käytännöllisimmäksi ja riittäväksi, sillä sanomalehdistä saa selkeän kuvan aikalaisten asennoitumisesta mihin tahansa asiaan. Käsittelemääni aihetta voi luontevasti laajentaa pohjoismaisen lehdistön tutkimiseen kokonaisuutena. Oma case study -tyyppinen tutkimusotteeni lienee hyvin käyttökelpoinen myös suurempien kokonaisuuksien tarkastelussa.