TURUN YLIOPISTOHumanistinen tiedekunta
KOKKO, SIRKKA: Hilma Granqvistin tie opettajattaresta tutkijaksi -
ensimmäinen tutkimusmatka PalestiinaanPro gradu -tutkielma, 108s.
Yleinen historia
Joulukuu 1998
Työni käsittelee yhtä naista ja naistutkijaa, hänen tutkimusmatkaansa Palestiinaan vuosina 1925-1927.
Tarkastelen suomenruotsalaisen Hilma Granqvistin (1890-1972) tutkimusmatkaa Jerusalemiin ja Artasin kylään hänen päiväkirjojensa kautta. Kuinka nuoresta opiskelijatytöstä 1900-luvun alkupuolella kasvoi kenttätutkimusta tekevä tutkijanainen? Miten hän päätyi Palestiinaan ja Artasin kylään? Kuinka eurooppalainen nainen sopeutui itämaiseen kulttuuriin? Miten tutkimustyö eteni Artasissa? Mitä erityisiä kiinnostuksen kohteita hänellä oli? Muun muassa näihin kysymyksiin etsin työssäni vastauksia. Työni lähtökohta on naishistoriallinen, metodini on mikrohistoriallinen. Pyrin yhden, erityisen naiskokemuksen kautta valottamaan tuon ajan naisen elämää. Ja erityisesti naistutkijan olemassaolon mahdollisuuksista. Päälähteenäni ovat Hilma Granqvistin päiväkirjat tuon matkan ajalta. Jonkin verran käytän myös hänen kirjeenvaihtoaan ja aikaisempia päiväkirjoja. Hilma Granqvistille päiväkirja oli sekä "ystävä" että muistikirja. Hilma Granqvist tunsi tehneensä onnistuneen matkan, vaikka tutkimusmateriaalin keruu jäikin kesken. Hän oli oppinut arabian kielen, luonut hyvät suhteet sekä Jerusalemissa että Artasissa ja saanut tutkimuksensa hyvään vauhtiin. Hilma Granqvist oli nyt syventynyt Palestiinaan ja Artasin kylään sekä saanut kokemusta kenttätutkijana.Hän lähti Palestiinaan keräämään materiaalia jo aikaisemmin aloittamaansa tutkimukseen Vanhan testamentin naisista, mutta huomasi paikan päällä ettei voinut rajoittaa tutkimusta vain naisiin. Itämainen elämä ja elämäntapa eroavat paljon länsimaisesta elämäntavasta, olikin Hilma Granqvistin mielestä mahdotonta tutkia yhtä eristettyä tapausta. Oli tutkittava tapausta sen kaikilta puolilta, eri yhteyksissä ja eri tilanteissa, vaikutuksia ja reaktioita, tutkittava yhteisöä kokonaisuutena. Tämä onnistui parhaiten tutkimalla intensiivisesti yhtä maantieteellisesti rajattua aluetta.Palestiinassa Hilma Granqvist koki naiseutensa olevan etu tehdessään tutkimusta naisista ja lapsista. Hän koki saaneensa mahdollisuuksia tutkia asioita, joita miehet eivät olisi päässeet näkemään ja kuulemaan. Myös eurooppalaisuus oli etu, hän pääsi seuraamaan miesten maailmaa laajemmin kuin mitä paikalliselle naiselle olisi ollut mahdollista. Ennakkoluulot, jotka häneen alussa Artasissa kohdistuivat karisivat kyläläisten oppiessa tuntemaan hänet ja varmistuivat hänen tehtävänsä laadusta.Asiasanat: sosiologia, naishistoria, Hilma Granqvist, päiväkirja, naistutkija, Palestiina, Jerusalem, Artas