TURUN YLIOPISTO
Historian laitosKOIVUNEN, LEILA:Kohtaamisen kuvia. Mustan Afrikan kuvallinen representaatio brittiläisissä matkakertomuksissa 1850-1890
Lisensiaatintutkimus, 298 sivua, 11 liitesivua
Yleinen historia
Syyskuu 1999
Aikana, jolloin koko maailma alkoi jo olla valkoisen miehen "löytämä" ja kartoittama, Afrikan sisäosat olivat käytännössä vielä täysin tuntemattomia. "Pimeän maanosan" arvoitus oli askarruttanut länsimaista mielikuvitusta jo vuosisatojen ajan, mutta kysymyksiin saatiin vastauksia vasta 1800-luvulla, jolloin moni matkustamisen este poistui. Kulttuurien kohtaamista seurasi pitkä prosessi, jonka kuluessa osapuolten käsitykset toisistaan muotoutuivat, vakiintuivat ja levisivät yhteisön jäsenten tietoisuuteen ja osaksi heidän maailmankuvaansa. Afrikkaa koskeva tieto levisi Euroopassa ennennäkemättömän laajalle sanomalehtien ja kirjallisuuden välityksellä, mutta informaatio voitiin kiteyttää tehokkaasti myös visuaaliseen muotoon.
Tämän tutkimuksen kiinnostuksen kohteena on kulttuurien kohtaamistilanteissa tapahtuva mielikuvatuotanto ja erityisesti sen saarnat kuvalliset ilmiasut. Asiaa tarkastellaan analysoimalla sekä määrällisesti että laadullisesti ns. mustaa Afrikkaa kuvailevien matkakertomusten kuvitusta. Tutkittavat kirjat ovat pääasiassa brittiläisiä, mutta mukana on myös muutamia muita eurooppalaisia matkakertomuksia. Tutkittava aika rajautuu 1850-luvulta 1880-luvulle. Tutkimus pyrkii selvittämään ensi sijassa sitä, miten Afrikkaja kulttuurien kohtaaminen esitettiin matkakertomusten kuvissa. Lisäksi haetaan vastauksia siihen, mitkä eri tekijät vaikuttivat syntyneeseen lopputulokseen. Tutkimuksessa pureudutaan siis länsimaiseen maailmankuvaan ja aatteisiin, kuvien luojien ja katsojien ennakkokäsityksiin ja odotuksiin Afrikasta. Sitä vastoin afrikkalaisten kokema todellisuus ei kuulu tähän tutkimukseen.
Tutkitut runsaat 2000 kuvaa jakautuvat määrällisesti siten, että Afrikan luontoa esitetään 40 prosentissa, afrikkalaisia ihmisiä 20 prosentissa ja heidän elämäänsä ja kulttuurejaan 20 prosentissa kuvista. Loppuviidennes kuvista koostuu matkailijaa ja matkantekoa esittävistä kuvista sekä erilaisista kartoista ja kaavioista. Kuvamateriaalin yleisluonteen voi kiteyttää siten, että kuvat ovat temaattisesti erittäin monipuolisia, tyylillisiltä konventioiltaan samankaltaisia ja tutkittavana aikana varsin muuttumattomia. Kuvien suhde tekstiin on vaihtelevia, mutta yleisimmin kuvat ja tekstit täydentävät toistensa jakamaa informaatiota. Kuvamateriaali ei tarjoa mitään yhtenäistä ja valmiiksi pureskeltua Afrikka-kuvaa, vaan sisältää samanaikaisesti monia erilaisia, keskenään päällekkäisiä ja ristiriitaisiakin teemoja. Tarjottuja käsityksiä yhdistävä tekijä on niiden etnosentrisyys.
Matkakertomusten välittämä Afrikka-kuva muodostui monen tekijän vaikutuksesta. Lopputulokseen vaikuttivat matkailijoiden itsensä lisäksi kuvittajat, kustantajat ja heidän kauttaan käsitykset kohdeyleisöstä. Valmistusprosessin aikana kuvat yhtenäistettiin vastaamaan vallitsevia tieteellisiä, taiteellisia ja aatteellisia konventioita.
asiasanat: matkakirjallisuus, Afrikka, 1800-luku, kuvitus, aatehistoria, Iso-Britannia, asenteet