TURUN YLIOPISTO
Historian laitos
KOIVISTO, JAANA ja MARTTILA, SALME: Japanin suhtautuminen Suomeen maailmansotien välisenä aikana
suomalaisen diplomaattiaineiston valossa
Pro gradu tutkielma, 256 s., 13 liites.
Yleinen historia
Maaliskuu 1985
Tutkielman tarkoituksena on selvittää Japanin suhtautumista Suomeen 1920- ja 1930-luvuilla. Perusongelmina ovat olleet Japanin johtopiirin suhtautuminen Suomeen ja Suomen Tokion lähettiläiden antama kuva Japanista poliittisena tekijänä. Tutkimuksen painopiste on kuitenkin ensimmäisessä kysymyksessä, jossa on tarkasteltu Suomen paikkaa Japanin politiikassa ja poliittisissa suunnitelmissa, japanilaisten käsityksiä Suomesta ja Suomen poliittisten toimenpiteiden vaikutusta Japaniin. Esille on noussut neljä pääseikkaa: mitä Japanin politiikassa tapahtuu tuona aikana, millaisen kuvan Suomen Tokion lähettiläs siitä antoi, mitä merkitystä hän katsoi sillä olevan Japanin suhtautumiselle Suomeen ja mitkä olivat Japanin konkreettiset suomenpoliittiset toimenpiteet.
Tutkimuksemme perustuu pääosin Suomen Tokion lähettiläiden Suomen ulkoministerille lähettämiin diplomaattiraportteihin 1920- ja 1930-luvuilta. Tämä siksi, ettei japanilaista aineistoa ole Suomessa käytettävissä, ei ole esimerkiksi lähdejulkaisuja. Japanissa olevaa lähdemateriaalia ei ollut mahdollista ryhtyä tutkimaan.
Japanin ja Suomen suhde yhteiseen naapuriin Neuvostoliittoon oli punaisena lankana Japanin suhtautumisessa Suomeen maailmansotien välisenä aikana. 1920-luvun alussa Japanilla oli suunnitelmana muodostaa puskurivaltioita Siperiaan, siksi se oli kiinnostunut myös Euroopassa kehittyvistä reunavaltiopyrkimyksistä ja tässä yhteydessä myös Suomesta. Ero suunnitelmissa oli luonnollinen. Japani oli suurvalta, joka pyrki turvaamaan etujaan ja asemaansa Siperiassa, kun taas Euroopan reunavaltiot yrittivät turvata olemassaoloaan. Solmittuaan diplomaattisuhteet Neuvostoliiton kanssa v. 1925 Japanin mielenkiinto Suomea kohtaan laimeni. Suhteiden painopiste siirtyi kaupan puolelle, ja v.1926 solmittiin kauppa ja merenkulkusopimus. 1930-luvun alussa militaristien ja jyrkän Neuvostoliitto vastaisuuden myötä Japanin aktiivisuus Suomea kohtaan lisääntyi ja Japanissa suunniteltiin Suomea jopa liittolaiseksi. Vuosikymmenen puolivälistä suhteet kuitenkin vähitellen viilenivät Suomen omaksuttua puolueettomuuspolitiikan. Syynä oli myös Japanin ulkopolitiikan painottuminen entistä enemmän Kiinan suuntaan, kuten oli tapahtunut 1920-luvun lopullakin. Japanin suhtautuminen tarkasteltavien vuosikymmenien aikana oli koko ajan ystävällinen ja myönteinen Suomea kohtaan. Suomi oli oivallinen tarkkailupaikka Japanille Neuvostoliiton ja Baltian suuntaan 1920- ja 1930-luvuilla. Varsinainen japanin Helsingin lähetystö perustettiin v.1936. Sitä ennen Suomessa oli ollut Japanin Tukholman lähetystön alainen asiainhoitaja.