TURUN YLIOPISTO
Historian laitos
Koivisto, Hannele: Yhdysvaltain yhteiskunta ja kulttuuri vuosina l890-1901 Uuden Suomettaren kuvaamana
Laudatur tutkielma 231 s.
Yleinen historia
Tammikuu 1990
Suomen sanomalehdistön Amerikka kuvaa ei ole aikaisemmin tutkittu 1890- luvun osalta, vaan tutkimus on keskittynyt ruotsinkielisen liberaalin lehdistön osalta vuosiin 1850-1875 ja Uuden Suomettaren osalta 1870- ja 1880-luvuille. Kuitenkin vuodet 1890-1901 muodostavat kiinnostavan tutkimuskohteen, koska sekä Yhdysvalloissa että Suomesta oli meneillään eräänlainen murroskausi. Yhdysvalloissa vuosikymmentä leimasi voimakas teollistuminen, kaupungistuminen, yhteiskunnallinen kuohunta ja siirtyminen aktiiviseen ulkopolitiikkaan. Suomessa poliittinen ilmapiiri kiristyi venäläistämispaineen vaikutuksesta ja samanaikaisesti jouduttiin pohtimaan myös yhteiskunnallisia kysymyksiä, joita kasvava teollistuminen ja kaupungistuminen aiheuttivat. Mm. työväenaate teki tuloaan vuosisadan vaihteen kummankin puolin. 1890- luvulta myös siirtolaisuus Yhdysvaltoihin voimistui todelliseksi massaliikkeeksi, mikä sekin tuo
tutkittavaan teemaan oman dimensionsa. Yhdysvaltain ja Suomen kehityksessä vaikutti useita ilmiöitä, jotka taustatekijöinä ohjasivat Amerikka kuvankin muotoutumista.
Tutkimuskohteeksi on valittu Uusi Suometar, koska se oli suurin suomenkielinen sanomalehti ja osan tutkittavaa aikaa myös ainoan hallitusvastuussa olevan fennomaanisen suunnan – vanhasuomalaisuuden - edustaja. Sortovuosien alettua Uusi Suometar omaksui maltillisen myöntyväisyyslinjan ja yhteiskunnallisissa kysymyksissä sitä pidettiin konservatiivisena lehtenä. Uuden Suomettaren linjan selkeyttämiseksi Amerikka kirjoittelun suhteen käytetään myös vastakkaisen suunnan äänenkannattajaa Päivälehteä sekä kirjoittelun funktioiden selvittämiseksi aikakauslehtiä, kuten Valvojaa Uutta Kuvalehteä, Kyläkirjaston kuvalehteä Tiden-lehteä, sekä muuta aikalaismateriaalia –matkakertomuksia, yhteiskunnallista kirjallisuutta jne.
Tutkimuksen viitekehys muodostetaan tarkastelemalla tiedotustutkimuksessa käytettyjä lähestymistapoja, kuten prosessiteoriaa, semioottista tutkimusotetta sekä fenomenologista vaikutteita hakeneita suuntauksia. Näistä koostetaan kysymyksen asettelu, joka pyrkii hahmottamaan uutisten välittymisprosessin Yhdysvalloista Uuteen Suomettareen, ja antamaan välineitä itse uutiskuvan ymmärtämiseksi.
Tutkimus etenee kaksivaiheisesti. Ensin selvitetään kvantatiivisin menetelmin Yhdysvaltojen asema Uuden Suomettaren ulkomaanosastossa, jotta nähtäisiin, millainen asema sillä oli muuhun ulkomaankirjoitteluun verrattuna. Sen jälkeen analysoidaan kolmen vuoden välein kerätty Yhdysvaltoja koskeva kirjoittelu kokonaisuudessaan, artikkeleista pikku uutisiin ja sähkeisiin käyttäen kvalitatiivista menetelmää. Kirjoittelua verrataan muuhun aikalaisaineistoon ja tutkimuskirjallisuuden antamiin tietoihin, jotta saadaan selvää siitä, millaista tietoa lehti välitti Yhdysvalloista, miten se suhteutui muuhun aikalaistietouteen asenteiltaan ja millaisia kytkentöjä eurooppalaisten käsityksiin ilmeni.
Teknisesti työ jaetaan johdantolukuun, jossa käsitellään metodiset ja teoreettiset lähtökohdat, taustalukuun, jossa käsitellään Yhdysvaltojen kehitystä tutkittavana ajankohtana, Uuden Suomettaren asemaa ja ulkomaankirjoittelua käsitteleviin lukuihin ja varsinaiseen päälukuun, jossa Amerikka kirjoittelu, käsite~ neljänä aiheryhmänä (politiikka, yhteiskunta, sivistys ja eksotiikka). Kokoavassa luvussa kytketään kirjoittelu amerikkalaisten arvomaailmaan, Suomen yhteiskunnalliseen tilanteeseen ja eurooppalaisten käsityksiin. Loppuluvussa suhteutetaan kirjoittelu suomalaisten tietämykseen Yhdysvalloista ja vastataan johdannossa esitettyihin kysymyksiin.