TURUN YLIOPISTO
Historian laitos / Humanistinen tiedekunta


KOISTINEN JUHA-MARKUS: Syrjintää vai sympatiaa? -Yhdysvaltojen ulkoasiainhallinnon suhtautuminen Saksan juutalaiskysymykseen FRUS-sarjan valossa vuosina 1933-1939


Pro gradu -tutkielma, 148 s., 8 liites.

Tutkielma käsittelee Yhdysvaltojen ulkoministeriön dokumenttikokoelman, FRUS-sarjan valossa Yhdysvaltojen ulkoasiainhallinnon suhtautumista kansallissosialistisen Saksan harjoittamaan juutalaispolitiikkaan vuosina 1933-1939. FRUS-sarjan dokumentaatio koostuu erilaisista diplomaattisen kommunikoinnin tuottamista asiakirjoista, joista merkittävimpiä ovat diplomaattiraportit ja sähkeet asemamaan ja ulkoministeriön välillä, muistiot sekä puhelinkeskustelut. Valtaosa tutkimuksessa käytetyistä dokumenteista on Yhdysvaltojen Berliinin lähetystön kulloisenkin suurlähettilään tai hänen viransijaisenaan toimineen asiainhoitajan kirjoittamia. Myös ulkoministeriön korkeiden virkamiesten ja presidentin kirjoittamia aiheeseen liittyviä asiakirjoja on käytetty.

Tutkimuksen metodisena perustana on kuvatutkimuksellinen tekstianalyysi yhdistettynä tekstin sisältöanalyysin. Tutkimuksen pääkysymyksenä on, mitä FRUS-sarjan dokumentaatio kertoo Yhdysvaltojen ulkoasiainhallinnon suhtautumisesta Saksan juutalaisvainoihin. Tutkimuksessa pyritään ensinnäkin selvittämään, miten Saksassa oleskelleet amerikkalaisdiplomaatit suhtautuivat juutalaiskysymykseen ja millaisena he välittivät sen Yhdysvaltojen ulkoministeriöön. Toiseksi pyritään vastaamaan kysymykseen, miten ulkoministeriö otti tiedon vastaan ja millaiseksi Yhdysvaltojen virallinen suhtautuminen juutalaiskysymykseen muotoutui. Pääpaino on kuitenkin diplomaattiraporttien analysoinnissa.

Diplomaattiraportit osoittavat, että amerikkalaisten suhtautuminen juutalaisvainoihin muuttui seivästi vasta vuoden 1938 aikana. Siihen asti ulkoasiainhallinnossa esiintynyt antisemitistinen virtaus vaikutti vastavoimana raporttien toisinaan sympaattiseenkin kuvaukseen. Vuoden 1933 alkujärkytys vaihtui pian rutiininomaisiin toteamuksiin, mutta vuonna 1938 juutalaisvainojen eskaloituminen sai aikaan hieman laajemman juutalaisiin kohdistuneen huomioinnin Yhdysvaltojen ulkoasiainhallinnossa. Juutalaiskysymykseen yritettiin etsiä ratkaisua, joka ei kuitenkaan velvoittaisi Yhdysvaltoja liian suuriin uhrauksiin. Kova sisäpoliittinen vastustus, sotaa enteilevä kansainvälinen tilanne ja ulkoasiainhallinnon syrjivä mentaliteetti saivat aikaan sen, että juutalaiskysymys jäi Yhdysvalloissa taka-alalle toisen maailmansodan aattona.


Asiasanat: historia, Yhdysvallat, Saksa, kansallissosialismi, diplomaatit, ulkoasiainhallinto, pakolaiset, 1930-luku