TURUN YLIOPISTO
Historian laitos
KOIRANEN, KIMMO: Saksalaisten Suomi kuva keisarivallan aikana (1870-1914)
Pro gradu tutkielma, 201 s.
Yleinen historia
Lokakuu 1985
Kansainvälisissä suhteissa on yhtenä tasona kansojen väliset näkemykset toisistaan. Nämä kuvat muista liittyvät ihmisten tapaan jakaa muut ihmiset kahteen ryhmään: omiin ja vieraisiin, ystäviin ja vihollisiin, samanlaisiin ja erilaisiin. Yleensä kuva muista on kielteinen.
Kuvalla tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaista laajaa käsitystä, joka on osa maailmankuvasta. Suomi kuva kattaa sekä suomalaiset että Suomen maantieteelis-valtiollisena alueena. Tarkoituksena tutkielmassa löytää kaikkein yleisimmin esiintyneet piirteet ja pyrkiä löytämään nälille piirteille selitystekijöitä saksalaisesta yhteiskunnasta.
Lähdemateriaalina lehdistöotos, maantieteen oppikirjoja, tietosanakirjoja, matkaoppaita, matkakuvauksia, muistelmia ja rajoitetussa määrin kaunokirjallisuutta. Tutkimuskirjallisuuden osalta WEHLERIN näkökulma keisarivallan aikaan keskeisessä asemassa.
Disposition lähtökohtana vuosisatojen vaihteen tapahtumien merkitys hetkellisen kiinnostuksen nostajana. Erikseen tarkastellaan saksalaisten matkailua Suomeen.
Saksalaisen yhteiskunnan määrääviksi tekijöiksi Suomen kuvan suhteen osoittautuivat teollistuvan valtion rakenneristiriita, antiliberaalinen nationalismi, suurvaltakeskeisyys ja poliittisen järjestelmän jäykkyys.
Suomi oli hyvin tuntematon Saksassa. 1870- ja 1880-luvut rauhallinen kehitysjakso, sen jälkeen Suomi nousi venäläistämisen vuoksi esiin 1890-luvun alussa ja erityisesti vuosisatojen vaihteessa. Aikakauden lopulla huomio vähenee ja aikaisemmasta ”sympatiasta” vain vähän jälkiä. Suomi läheni ristiriitoineen yhteiskunnallisesti Saksaa, jolloin kansallista yhtenäisyyttä korostanut saksalaisasenne kääntyi näkemään Suomessa muita arvoja, kuten matkailullisen ja esteettisen.
Suomi liitettiin ensisijaisesti Venäjään sekä muuten Ruotsiin ja Baltiaan. Kiristyvässä suurvaltapoliittisessa tilanteessa Suomi oli Saksan suunnasta esimerkki Venäjän laajentumishalusta mikä vahvisti nain vastakkaisuutta.
Yksinkertaisimmillaan kuvassa korostuivat suomalaisuus, mongolilaisuus ja kehittymättömyys. Tarkemmissa arvioissa tulivat mukaan ruotsalaisuus ja hämmästyttävä kehittyneisyys, erityisesti kulttuurin alueella. Ennakkokäsitykset negatiiviset.
Suomen kuva ei poikennut muista saksalaisten näkemyksistä vieraista kansoista. Vertailussa anglo-saksisen maailman näkemyksiin nousi esiin saksalaisten hyvin vahainen kiinnostus Lappiin..