TURUN YLIOPISTO
Historian laitos / Humanistinen tiedekuntaKLEEMOLA, HELI: ''Der deutsche Blick'' -- Suomen Berliinin-lähetystön raporttien ja suomalaisten matkakuvausten antama kuva kansallissosialistisen Saksan henkisestä ilmapiiristä 1933-1944
Pro gradu -tutkielma, 136 s., 5 liites.
Yleinen historia
Tutkielma käsittelee tiettyjen alkuperäislähteiden kansallissosialistisen Saksan henkisestä ilmapiiristä vuosina 1933-1944 antamaa kuvaa. Käytetyt lähteet ovat Suomen Berliinin-lähetystön raportit kyseisiltä vuosilta sekä Saksassa käyneiden suomalaisten kirjoittamat matkakuvaukset samalta ajanjaksolta. Matkakuvausten kirjoittajat ovat Tito Colliander, O.J. Brummer, Olavi Paavolainen, E.J. Ellilä, V.A. Koskenniemi, Göran Stenius, Mika Waltari, Arvi Kivimaa ja Irja Salla. Berliinin-lähetystön raporttien kirjoittajat ovat lähettiläät Wäinö Wuolijoki, Aarne Wuorimaa ja T.M. Kivimäki sekä lähetystösihteerit Armas Yöntilä ja Aaro Pakaslahti.
Kyseessä on kuvatutkimus, joten olennaisempaa kuin miten asiat todellisuudessa olivat on miltä ne näyttivät. Tutkimuksen pääkysymyksenä on, millaisen kuvan lähteet antavat Saksan henkisestä ilmapiiristä. Esiin pyritään nostamaan suuria linjoja ja niiden muutoksia. Lähtökohtana on ei-hallitsevassa asemassa olleiden saksalaisten mieliala ja heidän suhtautumisensa kansallissosialistisen hallinnon mukanaan tuomiin olosuhteisiin. Olennaista on myös lähteiden kirjoittajien suhtautuminen kuvailemiinsa ilmiöihin ja oloihin. Tätä tutkitaan tarkastelemalla heidän kriittisyyttään ja suhdettaan kansallissosialistien harjoittamaan propagandaan, sekä näiden seikkojen mahdollista muuttumista. Tutkimuksessa Berliinin-lähetystön raportteja käsitellään päälähteenä ja matkakuvauksianiiden vertailumateriaalina.
Raportit kuvaavat Kolmannen valtakunnan alkuvuosien henkistä ilmapiiriä epävarmuuden ja rauhattomuuden leimaamaksi. Epävakaisuutta loivat erityisesti kirkkoriita ja kansallissosialistisen liikkeen sisäiset ongelmat. Vähitellen ilmapiiri muuttui rauhallisemmaksi ja tulevaisuuteen luottavaksi. 1930-luvun loppupuoliskolla raporteissa kuitenkin vuorottelivat kauhun ja hurmion kuvaukset. Henkinen ilmapiiri sodan aikana vaikutti varsin pessimistiseltä muutamia hetkellisiä isänmaallisen innostuksen puuskia lukuunottamatta. Oppositio, jonka näytti hiljentyneen 1930-luvun alkuvuosien jälkeen, nousi jälleen esiin sota-aikana. Hitlerin asemaa raportit kuvasivat vahvaksi aivan sodan loppupuolelle asti. Samaten tiukka valvonta tulee esille läpi vuosien.
Matkakuvausten antama kuva noudattaa pääpiirteissään samoja linjoja kuin raportit, mutta on tunteenomaisempi ja enemmän äärimmäisyyksiin menevä. Diplomaateilla oli selkeästi paremmat mahdollisuudet tehdä huomioita ja nähdä propagandan läpi kuin Saksassa lyhyen ajan oleskelleilla
matkailijoilla.
Asiasanat: historia, Saksa, Suomi, kansallissosialismi, diplomaatit, matkakirjallisuus, 1930-luku, 1940-luku