TURUN YLIOPISTO
Historian laitos
KETONEN, TERO: Keisarivallasta kansanvaltaan. Yhdysvaltojen yritys demokratisoida japanilaista yhteiskuntaa v. 1945-1948.
Tutkielma, 112s., 11 liites.
Yleinen historia
Huhtikuu 1996
Tutkielman aihe on osa suurempaa kokonaisuutta, joka liittyy toisen maailmansodan jälkeiseen Japanin miehitykseen. Yhdysvaltalaiset miehittäjät pyrkivät demokratisoimaan koko yhteiskuntaa, jonka avulla oli tarkoitus saada aikaan rauhanomainen Japani. Muutokset koskivat Japanin poliittisia, sosiaalisia ja taloudellisia rakenteita. Tässä tutkielmassa tarkastellaan pyrkimystä poliittisen demokratian luomiseen eli kansanvallan saavuttamiseen. Tarkastelun kohteena ovat ne muutokset, joilla kansanvalta yritettiin toteuttaa ja mitä ongelmia muutoksien tiellä oli. Lisäksi arvioidaan haluttujen muutosten toteutumista.
Tapahtumia Japanissa tarkastellaan tässä tutkielmassa miehittäjien näkökulmasta. Päälähteeni onkin miehitysorganisaatiossa toimineen hallinto-osaston toiminnasta kertova Political Reorientation of Japan (1949). Lähdemateriaali pitää sisällään raportteja hallinto-osaston toiminnasta sekä niihin liittyviä dokumentteja. Lisäksi olen käyttänyt amerikkalaisten ja japanilaisten tekemiä aikalais- ja muistelmateoksia.
Tärkein miehittäjien tekemä reformi oli perustuslakiuudistus. Uudistuksen takana olivat miehittäjät, vaikka julkisuudessa korostettiin japanilaisten oman toiminnan merkitystä. Syynä tähän oli se, että tällöin japanilaisten oletettiin hyväksyvän demokraattisen perustuslain periaatteet paremmin. Keskeisin muutos, joka uuden perustuslain myötä toukokuussa 1947 toteutui, oli siirtyminen keisarivallasta kansanvaltaan. Miehittäjät näkivät muutoksen demokratian suuntaan selkeänä, mutta japanilaisia askarrutti kokutain eli Japanin kansallisen olemuksen tulkinta uudessa tilanteessa.
Uuden perustuslain kirjaimen toteutuminen edellytti toimivaa poliittista järjestelmää. Tästä syystä miehittäjät kiinnittivät huomiota Japanin poliittisten puolueiden toimintaa ja suorittivat mm. puhdistuksia siirtääkseen sodanaikaisia poliitikkoja pois yhteiskunnallisesta toiminnasta. Lisäksi miehittäjät pyrkivät aktivoimaan japanilaisia mukaan poliittiseen toimintaan vuosien 1946 ja 1947 vaaleissa, jotta uuden perustuslain tultua voimaan kansa osaisi toimia sen periaatteiden mukaan sekä puolustaa itselleen kuuluvia oikeuksia.
Miehittäjät onnistuivat luomaan perustan poliittiselle demokratialle, mutta demokratia Japanissa oli silti sisällöltään ja piirteiltään japanilaista. Kyse oli samalla sekä muutoksesta että jatkuvuudesta Japanin poliittisessa elämässä. Uudistusten onnistumisen takana oli loppujen lopuksi japanilaisten halu hyväksyä ne omikseen.