TURUN YLIOPISTO
Historian laitos
KESKINEN, JARMO: Kustaa Rovio – ammattivallankumouksellinen. Kustaa Rovion toiminta Suomen ja Venäjän vallankumouksellisessa työväenliikkeessä vuosina 1905 1929.
Pro gradu tutkielma, 254 sivua, 1 liitesivu
Yleinen historia
Maaliskuu 1993
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Pietarissa syntyneen Kustaa Rovion (alkuaan Gustaf Adolf Ravelin) toimintaa Suomen ja Venäjän vallankumouksellisessa työväenliikkeessä tämän vuosisadan kolmen ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Tutkittava ajanjakso alkaa vuodesta 1905, jolloin nuori suomalainen metallityöläinen Gustaf Ravelin liittyi VSDTP(b):n Pietarin puoluejärjestön jäseneksi ja alkoi työskennellä yhteiskunnallisen vallankumouksen puolesta. Rovion poliittisen uran tarkastelu päättyy vuoteen 1929, jolloin hänet nimitettiin Neuvosto Karjalan puoluejohtajan tehtäviin.
Millainen oli Kustaa Rovion rooli näiden kahden maan ty6vdenliikkeessd tuona ajanjaksona? Tämä pääkysymys kuvaa ehkä parhaiten tämän työn tarkoitusta. Aluksi tarkastellaan Rovion poliittista toimintaa Pietarissa vuosina 1905 1907. Suomen kauden osalta on pyritty selvittämään erityisesti sitä, mikä oli hänen panoksensa suomalaisessa sosialidemokraattisessa 1iikkeessä ja miten hän työskenteli tuolloin bolshevikkipuolueen hyväksi. Vuodesta 1918 alkavan ajanjakson tutkimusta leimaa erityisesti Rovion ja SKP:n suhteiden selvittely, mutta toisaalta on pyritty samalla tarkastelemaan hänen työskentelyään VKP(b):n riveissä.
Tutkimuksen lähteiden joukosta ei voida nostaa esiin mitään selvää päälähdettä, vaan työssä on käytetty hyväksi varsin monenlaista lähdemateriaalia. Neuvostoliittolaisista ja suomalaisista arkistoista saadun arkistoaineiston ohella on käytössä ollut mm. erilaista painettua alkuperäisaineistoa, sanomalehtiä sekä muistelmia ja muuta kirjallisuutta.
Vaikka Kustaa Rovio onkin jäänyt suhteellisen tuntemattomaksi työväenliikkeen toimihenki1öksi, tämän tutkimuksen tulosten valossa hänellä oli vuoteen 1929 tultaessa takanaan ansiokas ura työväenliikkeessä. Liityttyään Venäjän vallankumoukselliseen 1iikkeeseen Rovio joutui pian vaikeuksiin viranomaisten kanssa ja hänen oli paettava Suomeen. Täällä hänestä tuli suomalaisen työväenliikkeen täysipäiväinen työntekijä, joka virallisten työtehtäviensä ohessa toimi Suomen ja Venäjän sosialidemokraattien yhdysmiehenä ja osallistui myös bolshevikkien maanalaiseen toimintaan. Kansalaissodan loppuvaiheissa Neuvosto Venäjälle paenneesta Roviosta kehittyi 1920 luvulla yksi suomalaisen kommunistisen liikkeen huomattavimpia johtajia, joka kunnostautui erityisesti SKP:n työntekijöiden poliittisena kasvattajana. VKP(b):n kannalta Rovion merkitys liittyi Neuvostoliiton suomalaisväestön keskuudessa harjoitettuun puoluetyöhön, jonka organisoinnissa ja toteuttamisessa tällä puolueen pitkäaikaisella jäsenellä oli keskeinen rooli.