Kauppinen, Tuomas

Turun Yliopisto
Historian laitos / Humanistinen tiedekunta

KAUPPINEN, TUOMAS: MYRSKYN SILMÄSSÄ. Nanjingin verilöyly länsimaisten silminnäkijöiden kautta.

Pro Gradu –tutkielma, 66 s.
Yleinen historia
Toukokuu 2008


Nanjingin verilöylyssä kuoli noin 300 000 ihmistä ja tapahtui Japanin armeijan valloittaessa Kiinan silloisen pääkaupungin. Suurin osa uhreista oli kiinalaisia siviilejä. Uhrien tarkkaa lukumäärää ei koskaan tulla selvittämään. Nanjingin verilöyly on länsimaissa varsin vähän tunnettu tapahtuma. Osa syynä siihen on, että se tapahtui Kiinan ja Japanin välisen sodan alkuvaiheessa ja jäi toisen maailman sodan kauheuksien varjoon. Paikalla oli kuitenkin todistamassa tapahtumaa 22 länsimaalaista, jotka dokumentoivat tapahtumat niin tarkasti kuin pystyivät tarkoituksenaan kertoa maailmalle tapahtumista Nanjingissa.

Nanjingin verilöylyn ajallinen sijoittaminen jakaa yhä edelleen tutkijoita. Olen rajannut tapahtuman joulukuun alun 1937 ja helmikuun lopun 1938 väliselle ajalle, sillä helmikuun lopussa tilanne oli jo rauhoittunut siinä määrin, että monet paikalla olleista henkilöistä katsoi voivansa lähteä lomalle. Alueellisesti käsittelen tapahtua Nanjingin kaupungin alueella ja varsinkin turvallisuusvyöhykkeellä, jossa nämä länsimaalaiset pääasiassa oleskelivat.

Lähteinä työssäni olen käyttänyt paikalla olleiden päiväkirjoja, kirjeitä ja muistiinpanoja. Nanjingin kansainvälinen komitea, joka käytännössä oli kaupungin siviilihallinto verilöylyn ajan dokumentoi kaikki toimensa erittäin tarkasti. Näitä dokumentteja olen käyttänyt työssä. Dokumentit sisältävät länsimaalaisten tietoon tulleita murhia, raiskauksia, ryöstöjä, tuhopolttoja ja jne. Komitean jäsenet myös olivat yhteydessä Japanilaisiin diplomaatteihin ja sotilasviranomaisiin.

Nanjingissa olleet 22 länsimaalaista olivat pääasiassa Yhdysvaltalaisia lähetyssaarnaajia ja Saksalaisia liikemiehiä. Perustaessaan Nanjingin turvavyöhykkeen he ei ollut aavistustakaan millaiseksi tulevat kolme kuukautta muodostuisivat. Perustellusti voidaan sanoa, että he pelastivat jopa kymmeniä tuhansia henkiä sillä heidän läsnäolollaan oli Japanilaisia rajoittava vaikutus. Yhdysvaltojen, Saksan ja Iso-Britannian diplomaattien palaamisella Nanjingiin helmikuun 1938 alussa oli tilannetta rauhoittava vaikutus, sillä japanilaisten oli otettava kansainvälinen mielipide huomioon. Diplomaateilla toisin kuin paikalla verilöylyn alusta lähtien olleilla länsimaalaisilla oli suorat viestiyhteydet ulkomaailmaan ja uutiset japanilaisten toimista levisivätkin nopeasti maailmalle.

Asiasanat: Nanjingin verilöyly, Kiinan – Japanin sota, sotahistoria, 1930-luku