TURUN YLIOPISTO Historian laitos/ Humanistinen tiedekunta KARPPINEN, ELINA: Realismia ja romantiikkaa – Saksan miehittämä Viro Akateemisen Karjala-Seuran ja Isänmaallisen kansanliikkeen silmin vuosina 1941–1944 Pro gradu- tutkielma, 84 sivua, 2 liitesivua Yleinen historia Kesäkuu 2008 Saksan miehitys Virossa vuosina 1941–1944 huomioitiin Suomessa jatkosodan vuosina. Tutkimuksessani kysyin, miten Akateeminen Karjala-Seura ja Isänmaallinen kansanliike suhtautuivat Saksan miehitykseen. Kysyin myös, mitä Viron tilanteesta tiedettiin näiden järjestöjen piirissä, mitä Viron asioista uutisoitiin sekä, oliko näillä kahdella oikeistolaisella suomalaiskansallisella järjestöllä suunnitelmia tai toiveita Viron tulevaisuuden suhteen. Lähdeaineistona tutkimuksessani käytin kahta hyvin erilaista lähdemateriaalityyppiä; sanomalehtiä sekä päiväkirjoja. Sanomalehdistöstä käytin Isänmaallisen kansanliikkeen julkaisemaa Ajan Suuntaa sekä Akateemisen Karjala-Seuran julkaisemaa aikakauslehteä Suomen Heimo. Lisäksi käytin Isänmaallisen kansanliikkeen salaisena julkaisemaa IKL:n tiedonantolehteä. Sanomalehdistön kohdalla suurin haaste tutkimukselle oli sodan aikainen lehdistösensuuri, joka rajoitti ja suorastaan kielsi Viron tilanteesta kommentoinnin. Akateemisen Karjala-Seuran puheenjohtaja Vilho Helasen päiväkirjat loivat puolestaan kuvan kulissien takana käydystä keskustelusta liittyen Viron asemaan Saksan miehittämänä. Tutkimuksessani selvisi, että Viro kiinnosti sekä Akateemisen Karjala-Seuran että Isänmaallisen kansanliikkeen jäseniä. Viron tilannetta seurattiin aktiivisesti ja tiedot Virosta levisivät ihmisten välisissä keskusteluissa sekä Ajan Suunnan sotauutisten välityksellä. Ristiriitainen suhtautuminen Saksaan nousi esille Vilho Helasen päiväkirjojen välityksellä Saksan miehitysvallan näyttäessä todelliset kasvonsa Virossa. Saksan tarjoama sotilaallinen apu nousi lopulta tärkeämmäksi, mitä halu auttaa Viroa. Heimoromantiikkaa pursuavat haaveet Suomen ja Viron valtioliitosta kohtasivat maailmanpolitiikan realismin. Tutkimuksessani selvisi myös, että Ajan Suunta haki sensuurin rajoja kirjoittamalla ajoittain kriittisestikin Virosta pääkirjoituksissaan. Uutisointia dominoi kuitenkin neuvostomiehityksen aikaisten hirmutekojen paljastaminen sekä toistuva muistuttaminen lukijoille, mikä voidaan nähdä jatkona talvisodan aikana alkaneelle Baltian maiden tarkastelulle vertauskohtana sille, mitä Suomelle olisi voinut ja saattaisi käydä. Asiasanat: toinen maailmansota, Viro, jatkosota, Suomen ja Viron suhteet, Akateeminen Karjala-Seura, Isänmaallinen kansanliike.