TURUN YLIOPISTO
Yleinen historia / Humanistinen tiedekuntaKÄRKI, SUSANNA: ”Learning Europe”. The Emergence of the EU Dimension to the Work and Policies of SYL as Reflected Through the Internationalising Education Politics 1986 - 1999
Pro gradu –tutkielma 121s., 23 liitesivua
Yleinen historia
Lokakuu 2001
Euroopan unionin koulutuspoliittinen toiminta on laajentunut huomattavasti viimeisen 25 vuoden aikana. 1980-luvun lopulla koulutuspolitiikasta oli tullut Suomen ylioppilaskuntien liiton toiminnan tärkeimpiä painopistealueita. SYL on Suomen suurin opiskelijoiden etujärjestö: pystyäkseen toimimaan tehokkaana opiskelijoiden etujen puolustajana SYL:n oli myös kyettävä vastaamaan lisääntyvän kansainvälisyyden haasteisiin – erityisesti kansainvälistyvän koulutuspolitiikan haasteeseen. Miten EU-ulottuvuuden tuleminen vaikutti SYL:n toimintaan ja poliittisiin linjauksiin? Miten kansainvälistyvä koulutuspolitiikka heijasti näitä muutoksia? Analysoimalla SYL:n toimintasuunnitelmia ja toimintakertomuksia on pääteltävissä, että EU ulottuvuudesta muodostui vuosien saatossa vääjäämättä osa liiton jokapäiväisiä rutiineja. Tämän saavuttamiseksi SYL:n oli kuitenkin käytävä läpi perusteellisia muodonmuutoksia sekä rakenteissaan ja toimintatavoissaan, että poliittisissa linjauksissaan.
1980-luvun lopun SYL suhtautui Euroopan yhdentymiskehitykseen varauksellisesti, rakensi rauhaa ja korosti globaalia solidaarisuutta. Suomen liittyminen yhä tiiviimmin mukaan eurooppalaiseen koulutusyhteistyöhän ja myöhemmin liittyminen täysivaltaiseksi Unionin jäseneksi kuitenkin vaati SYL:a sopeutumaan uudenlaiseen todellisuuteen jonka olennainen osa oli EU-ulottuvuuden tuleminen. SYL omaksui ja kehitti varsin nopeasti työvälineet toimia ja vaikuttaa. Liitto ei ollut vain passiivinen vaikutteiden vastaanottaja, vaan pyrki olemaan aktiivinen osallistuja. SYL myös omaksui uuden, myönteisemmän – jopa innostuneen, näkökulman EU:n yhdentymiseen ja pohti ja analysoi innolla koulutuksen kansainvälistymistä ja opiskelijaliikkuvuutta. Liitto ei kuitenkaan luopunut vaatimuksestaan säilyttää koulutuspolitiikka ensisijaisesti kansalliseen päätäntävaltaan kuuluvana asiana: koulutuksen tuli sinänsä myönteisestä kansainvälistymiskehityksestä huolimatta säilyä riippumattomana EU:sta ja muiden valtioiden kehityksestä ja sitä oli ”suojeltava ylikansalliselta harmonisoinnilta”.
Avainsanat: opiskelijaliike, Suomen ylioppilaskuntien liitto, EU, koulutuspolitiikka, EU: koulutuspolitiikka, opiskelijaliikkuvuus