TURUN YLIOPISTO
Historian laitos
KAPANEN, KRISTIINA: ”La Commune de Paris étant actuellement le seul pouvoir ”. Pariisin
kommuunin aikaiset julisteet.
Pro gradu -tutkielma, 146 s.
Yleinen historia
Huhtikuu 1996
Tutkimukseni päämääränä on tarkastella millainen todellisuus julisteista heijastuu ja mitkä ovat julisteiden tärkeimmät lajityypit ja keskeisin sisältö. Pyrin myös tarkastelemaan oliko julisteilla vaikutusta kommuunin tuhoutumiseen. Alkuperäislähteenäni ovat Pariisin kommuunin aikana julkaistut julisteet, joita laativat kommuunin kannattajat ja myös heidän vastustajansa. Vastapuolta edusti pääasiassa Adolphe Thiers maan presidenttinä. Sen sijaan kommuunin puolesta julisteita laativat useat henkilöt edustaen omaa, erikoistunutta aluettaan.
Julisteiden tehtävänä oli toimia tiedonvälittäjinä. Niissä ilmoitettiin viimeisimmistä päätöksistä ja määräyksistä. Julisteiden ohella tiedottaminen tapahtui myös muun muassa lehdistön ja klubien välityksellä. Julisteiden perusteella voidaan hahmottaa kommunardien tavoitteet ja keinot, joita he yrittivät käyttää niiden saavuttamiseksi.
Julisteet ja niiden sisältämä tieto vaikuttivat pariisilaisten jokapäiväiseen elämään. Ne toimivat ensisijaisesti vallanpitäjien kanavana. Toisten osapuolien ajatukset ja toiveet ilmaistiin useimmin avoimemmin lehdissä ja klubeissa kuin julisteissa.
Pariisin kommuunin aikana sisällissodassa taisteltiin konkreettisin asein. Julisteet liittyivät psykologiseen sodankäyntiin. Niiden avulla vastustajien esittämät ajatukset ja päätökset pyrittiin minimisoimaan sanallisesti.
Thiers pyrki luomaan tiedotteissaan tarkoituksellisesti mielikuvan, että kommunardit olivat vastuuttomia kapinallisia. Kommunardit sen sijaan korostivat muutoksen välttämättömyyttä, koska aikaisemman hallinnon vuoksi oli ajauduttu vaarantamaan Ranskan tulevaisuus. Thiersin viesti oli selkeästi muotoiltu ja hallittu, kommunardien viestin jäädessä keskeneräiseksi. Kommuunin ajan ongelmat heijastuivat kommunardien julisteista.
Kommunardien vaikutusalueena oli ennen kaikkea Pariisi, kun taas Thiers ohjasi suurinta osaa Ranskasta Versaillesin hallituksen, kansalliskokouksen ja maakuntien ylimpien viranomaisten avulla. Julisteiden välityksellä ja sisällissodassa taisteli kaksi eri arvoista tekijää mahdollisuudesta vaikuttaa. Kommunardit eivät onnistuneet herättämään maakuntalaisten luottamusta.