TURUN YLIOPISTOHistorian laitos / Humanistinen tiedekunta
KALLO, JOHANNA: Luokkataistelusta investointiajatteluun. Kasvatus-ja koulutustavoitteet kulttuurivallankumouksesta modernisaatioon Kiinan kansantasavallassa vuosina 1976-1982 Chinese Education-julkaisun valossa.
Pro gradu-tutkielma, 114 s., 5 liites.
Yleinen historia
Syyskuu 1998
Tutkielmassa tarkastellaan Kiinan kansantasavallan kasvatus- ja koulutustavoitteita vuosina 1976-1982 yhdysvaltalaisen käännösjulkaisusarjan, Chinese Educationin (CE) valossa. Lisäksi tutkielmassa arvioidaan, miten CE:ta tulisi käyttää lähteenä tieteellisissä tutkimuksissa. CE:sta ei ole laadittu aiemmin lähdekriittistä arviota, vaikka Yhdysval-loissa kustannettu CE on ainoa länsimaissa periodisesti ilmestyvä kiinalaista koulutusta ja yhteiskuntaa käsittelevä käännösjulkaisusarja. Myös kiinalaisten koulutustavoitteiden tarkastelu on jäänyt länsimaissa niukaksi, vaikka maan koulutusjärjestelmästä on laadittu runsaasti tutkimuksia. Tässä tutkielmassa kiinalaisia koulutuksen tavoitteita tarkastellaan kriittisestä näkökulmasta CE:n antamaan kuvaan. Tutkielma lukeutuu kasvatuksen sosi-aalihistorian osa-alueeseen, jossa menneisyyden kasvatuksen ilmiöt ymmärretään osana yhteiskuntaa. Metodologisesti tutkielma perustuu kvalitatiiviseen historiatieteelliseen lähdekritiikkiin ja tulkintaan. Tutkielman sosiaalihistoriallisen lähestymistavan teoreet-tisia lähtökohtia ovat Martin Carnoyn ja Joel Samoffin näkemykset koulutuksesta vallan legitimaation välineenä sekä Johann Galtungin teoria strukturaalisesta imperialismista dekolonisaation jälkeisenä aikana. Tutkimus osoitti, että CE:ssa ilmenevät kiinalaiset kasvatus- ja koulutustavoitteet muuttuivat ratkaisevasti 1970-1980-lukujen vaihteessa. Kulttuurivallankumouksen päättymisvuonna 1976 CE:hen retrospektiivisesti käännetty-jen artikkeleiden mukaan kiinalaisen koulutuksen keskeisin tavoite oli kasvattaa oppilais-ta proletariaatin vallankumouksen toteuttavia poliittisia luokkataistelijoita. Modernisaa-tiopolitiikan murrosvaiheessa 1980-luvun alussa kiinalaisen koulutuksen poliittiset tavoit-teet muuttuivat kohti koulutuksellista investointiajattelua, jonka perustana olivat Kiinaan ulkopoliittisen avautumisen myötä Yhdysvalloista maahan levinneet koulutuksen talous-tieteelliset näkemykset. Kiinalaisen koulutuksen ensisijaiseksi tavoitteeksi määriteltiin modernisaatiopolitiikan palveleminen. CE edellyttää lähdearvonsa puolesta kriittistä suh-tautumista. CE:n sisältämä lähdeaineisto suodattui ensin kiinalaisissa tiedotusvälineissä, ja vain osa kiinalaisista artikkeleista ylitti CE:n julkaisukynnyksen. Yhdysvaltalaiset kir-joittivat CE:hen myös itse, minkä myötä siitä muodostui lopulta kokoomajulkaisu. 1970-luvun lopulta lähtien CE:n toimitus suosi kiinalaisten modernisaatiohenkisten käännös-artikkelien julkaisua, eikä siinä siteerattu Kiinassa ilmestyviä konservatiivisia kirjoituksia. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, ettei CE:ta tulisi käyttää ensi käden lähteenä kiinalaisesta koulutuksesta, vaan jäänteenä kylmän sodan aikana Yhdysvalloissa harjoi-tetusta vertailevan kasvatustieteen alan tutkimuksesta, jonka yksi kiinnostuksen kohde oli Kiinan kansantasavalta. Jatkotutkimusta ajatellen tarkastelua voisi laajentaa muihin yhdysvaltalaisiin kylmän sodan ajan Kiinaa koskeviin periodisiin julkaisuihin. Yhtä ajan-kohtainen ja mielenkiintoinen tutkimusteema olisi Kiinaan modernisaation myötä levinnyt ja yliopistonuorisossa kannatusta saanut demokratialiike ja sen aatehistoriallinen tausta.
Asiasanat: kasvatushistoria, kasvatustavoitteet -Kiinan kansantasavalta