Turun yliopisto
Historian laitos, humanistinen tiedekunta

KALLIOINEN, EETU: ”Mullistusten vuosi 1989”. Kommunismin romahdus vuonna 1989 tarkasteltuna Suomen ja Ruotsin vasemmiston puoluelehdistön silmin

Pro gradu -tutkielma, 137s.
Yleinen historia
Marraskuu 2007

 


Itä-Euroopassa vuosi 1989 oli hyvin merkittävä, kun yli neljäkymmentä vuotta pystyssä pysynyt sosialistinen järjestelmä romutettiin. Pro gradu -tutkielmassani selvitän Suomen ja Ruotsin vasemmiston puoluelehdistön näkemystä sosialismin kaatumisesta Puolassa, Unkarissa, Saksan demokraattisessa tasavallassa ja Tšekkoslovakiassa. Ensimmäisinä sosialismia olivat kaatamassa Puola ja Unkari; Itä-Saksa ja Tšekkoslovakia seurasivat perässä. Tarkemmin: tutkin minkälaisia reaktioita Itä-Euroopan maiden aloittamat uudistukset ja niiden seurauksena tapahtunut kommunismin romahdus herättivät Suomen ja Ruotsin vasemmiston lehdistössä. Lisäksi selvitän, miten lehdet suhtautuivat kommunistimaihin, jotka aluksi vastustivat uudistuksia. Tutkimukseni aikarajaus ulottuu vuoden 1989 tammikuusta saman vuoden joulukuuhun.

Tutkimukseni lähdeaineistona käytän Suomen kommunistisen puolueen ja Suomen kansan demokraattiseen liiton äänenkannattajana toiminutta Kansan Uutiset -sanomalehteä sekä Demokraattisen vaihtoehdon ja Suomen kommunistisen puolueen (yhtenäisyys) Tiedonantaja-sanomalehteä. Ruotsalaisista puoluelehdistä lähdeaineistona käytän Arbetarpartiet kommunisterna -puolueen äänenkannattajaa Norrskensflamman-sanomalehteä ja Vänsterpartiet kommunisterna -puolueen Ny Dag -viikkolehteä. Tarkastelen lähdeaineistoa pääosin kvalitatiivisella metodilla. Lisäksi käytän tutkimusaineistoni tarkastelussa myös kvantitatiivista metodia, jotta pystyn selvittämään kirjoitusten ajallista ulottuvuutta, huippukohtia ja yleistä edustavuutta. Lehtimateriaalista käytän tutkimuksessani pääkirjoituksia, kolumneja ja uutisia.

Tutkimuksestani selviää, että tarkastelemieni lehtien näkemykset vuoden 1989 tapahtumista vaihtelivat suuresti. Kansan Uutiset esiintyi useimmiten neutraalina raportoijana tai uudistuksia tukevana tahona, myös Ny Dag suhtautui uudistuksiin pääsääntöisesti myönteisesti. Tiedonantajan ja Norrskensflammanin suhtautuminen Itä-Euroopan muutoksiin oli ristiriitaista: toisinaan uudistuksista kirjoitettiin neutraaliin tai myönteiseen sävyyn, toisinaan taas uudistuksia ja varsinkin sosialismille ongelmia tuottaneita kansalaisia moitittiin. Lehtien kirjoitusten sävy vaihteli kirjoituksen kohdemaasta ja kirjoituksen laatimisajankohdasta riippuen.

Asiasanat: puoluelehdet, kommunismi, sosialismi, vasemmistopuolueet, kommunistipuolueet, Suomi, Ruotsi, Itä-Eurooppa.