TURUN YLIOPISTO
Historian laitos
KAARTTINEN JYRKI: Tšekkoslovakian reformiliike ja sen toteutuminen 1948-1968
Pro gradu tutkielma,, 213s., 8 liitteitä
Yleinen historia
Kevät 1986
Tutkielmani käsittelee Tšekkoslovakian stalinistisen yhteiskuntajärjestelmän murroksessa kehittyneen reformiliikkeen syntyä, kehitystä ja haaksirikkoa.
Työni aikarajoiksi olen valinnut ajanjakson vuodesta 1948. jolloin sosialistinen rakennustyö Tšekkoslovakiansa aloitettiin, elokuun 27. päivään 1968, jolloin Moskovan Kommunikea tuli epävirallisesti lakkauttamaan reformiliikkeen toiminnan.
Tutkielmani tarkoituksena on ollut ensinnäkin stalinistisen yhteiskunnan toimintamekanismien analysoiminen ja selitysten etsiminen harjoitetun politiikan epäonnistumiselle. Toiseksi olen tutkinut tammikuussa 1968 TKP:n 1. sihteeriksi valitun Alexander Dubčekin johtaman puoluejohdon tavoitteita sekä tšekkoslovakialaisten että ulkomaiden asennoitumista reformipolitiikkaan. Keskeisintä on ollut arvioida, oliko Tšekkoslovakian malli sosialismin reformaatiota vai pyrittiinkö kapitalismin palauttamiseen.
Olen tarkastellut systemaattisesti stalinistisen yhteiskunnan taustaa vasten reformiliikkeen kehittymisen kannalta keskeisiä kysymyksiä. Samalla olen verrannut eri lähteisiin nojautuen vallitsevia näkökantoja ja tutkimustuloksia.
Käyttämäni lähdemateriaali on koostunut asiakirjajulkaisuista, aikalais ja tutkimuskirjallisuudesta sekä muusta kirjallisuudesta. Yleisenä lähdeaineiston heikkoutena on ollut neuvostojulkaisujen vähäisyys suhteessa runsaaseen länsimaiseen lähdemateriaaliin.
Yhteenvetona voidaan todeta, että reformiliike syntyi spontaanina uudistusprosessina. jonka tavoitteena oli menneisyyden virheiden korjaaminen poistamalla stalinistinen dogmatismi, demokratisoimalla puolueen päätöksentekoa ja kunnioittamalla kansalaisvapauksia yhteiskuntaelämässä. Reformismia ei mielestäni synnyttänyt nationalismi eikä sosialisminvastaisuus, vaan pyrkimys rakentaa omaehtoinen tšekkoslovakialaisia tapoja ja traditioita kunnioittava kansallinen tie riittämättömän neuvostomallin tilalle.
Kaikesta huolimatta Dubčekin politiikka ajautui ristiriitaan veljesmaiden kanssa, jolloin nämä elokuun 20. päivän vastaisena yönä Romaniaa lukuunottamatta pysäyttivät asevoimin Tšekkoslovakian reformipolitiikan kehittämisen.