TURUN YLIOPISTO
Historian laitos

KAARLUOTO, RAIMO: Fasismi, kansallissosialismi ja eurooppalainen oikeistoradikalismi vuoteen 1933

Pro gradu tutkielma
Yleinen historia
Marraskuu 1983
 

Tutkielman aiheena on selvittää fasistisen ja kansallissosialistisen aatteen kehittymistä ja niiden vaikutusta muihin Euroopan oikeistoradikaalisiin liikkeisiin vuoteen 1933. Tutkielman päätepiste on määräytynyt vuoden 1933 rajaluonteen vuoksi. Vuoden 1933 jälkeen kokonaistilanne muuttui olennaisilta osilta.

Tutkimus perustuu fasistisen ja kansallissosialistisen aatteen tärkeimpien ideologiaa selvittäneiden jäänteiden kvalitatiiviseen analyysiin. Toisaalta fasistisen ja kansallissosialistisen aatteen vaikutusta on pyritty selvittämään kvantitatiivisen analyysin avulla. Kavantitatiivisessa analyysissä on pyritty selvittämään ilmiöiden välisiä yhteyksiä.

Fasistisen aatteen kehitti Benito Mussolini ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Mussolinin kehittämä fasismi perustui hänen aiemmin omaksumaansa sosialistiseen oppiin, jota vielä ennen ensimmäistä maailmansotaa pidettiin puhdasoppisena sosialismina Italiassa. Mussolinin ristiriita Italian sosialistisen puolueen kanssa aiheutti sen, että hän perusti maahan uuden sosialistisen liikkeen, josta muodostui fasistinen liike ja myöhemmin puolue. Oikeistoradikaaliseksi fasistisen liikkeen tekee sen kansallisuutta korostava luonne.

Kansallissosialismi oli oikeistoradikalismia kuten fasismikin, mutta muuten kansallissosialismi oli kokonaan eri aatteellisella perustalla kuin fasismi. Kansallissosialistisen liikkeen perusti Adolf Hitler, joka vähitellen valtasi jo ennen perustetun sosialistisen liikkeen. Taistelu liikkeen valloittamiseksi lisäsi kansallissosialismin aatemaailmaan osia, jotka muuten eivät siihen ehkä olisi ollenkaan tulleet.

Kansallissosialismi korosti kansallisaatetta. Aatteena kansallissosialismia ei voi liittää konservatismiin, liberalismiin tai sosialismiin. Ainoastaan nationalismi oli kansallissosialistien koti. Nationalisminsa Hitler puki antisemitistiseen verkkoon, jolla oli lähinnä propagandistinen merkitys. Antisemitismi kietoutui kuitenkin kansallissosialismin kiinteäksi osaksi, eikä antisemitismista enää kyetty irtautumaan.

Fasistisen ja kansallissosialistisen aatteen väliset erot tulevat esiin kaikissa ideologian piirteissä, jos huomioidaan piirteiden merkitys ja tehtävät aatteissa. Fasistit pyrkivät yhdistämään Italian valtakunnan. Kansallissosialistit pyrkivät tekemiään Saksasta saksalaisten valtion.

Vuosina 1918 1933 Euroopassa synty! 93 oikeistoradikaalista liikettä, joista suurin osa joutui fasistisen tai kansallissosialistisen aatteellisen vaikutuksen kohteiksi. Kansallissosialismi vaikutti fasismia laajemmin, mutta fasismi vaikutti aatteellisesti kansallissosialismia syvemmältä. Fasismin ja kansallissosialismin merkittävästä panoksesta huolimatta eurooppalainen oikeistoradikalismi olisi kehittynyt omaa vauhtiaan. Puhtaasti kansallisesta perinnöstä voimansa saaneet liikkeet välttivät muilta paremmin ulkopuolisia vaikutteita. Kansallissosialismin voima perustui antisemitismiin, joka oli merkittävä oikeistoradikalismia erottava tekijä ensimmäisen maailmansodan molemmin puolin.