TURUN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta / Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos JORMOLA, MINERVA & TEERI, SUVI: "Alhaisten vaikuttimien ajamina toimivat viettelijät eivät koskaan ymmärrä jaloja sieluja." Naiset ja kurtisaanit muuttuvan yhteis­kunnan peilinä 1840-luvun pariisilaiskaunokirjallisuudessa Pro gradu -tutkielma, 114 s., 9 liites. Yleinen historia Toukokuu 2010 Ranskan vuoden 1830 vallankumouksesta alkaneen heinäkuun monarkian aikana porvaristo nousi yhteiskunnan keskiöön, taloudellisesti ja poliittisesti tärkeäksi tekijäksi. He toivat yhteiskunnalliseen keskusteluun omat arvonsa ja ihanteensa. Porvaristolle merkittäviä teemoja olivat raha ja perhe, jota he arvostivat selvästi aatelistoa enemmän. Porvariston lukutottumusten ansiosta romaani nousi samana aikana kaunokirjallisuuden suosituimmaksi muodoksi. Monet aikakauden suosikkikirjailijat kuvasivat kurtisaaneja. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme, millaisen kuvan neljä kurtisaaneista kertovaa 1840-luvun Pariisissa kirjoitettua kaunokirjallista teosta heijastavat siitä yhteiskunnasta, jossa ne ovat syntyneet. Kysymme, miten kirjojen kurtisaanit toimivat yhteiskunnan peilinä. Mitä teokset olemassaolollaan kertovat syntymaailmastaan ja siinä eläneestä lukijakunnastaan? Mitkä seikat mahdollisesti vaikuttivat kuvaustapaan ja mitä tutkimamme kirjailijat haluavat sanoa heitä ympäröineestä yhteiskunnasta? Kaunokirjallisuus on haasteellinen historian lähde. Kaunokirjallinen teksti ei ole kuvaus siitä, miten asiat olivat, vaan miten ne olisivat voineet olla. Näin ollen sitä ei voi lukea kuten dokumentaarista lähdettä faktatietoja etsien. Kirjojen naishahmoja tarkastellessa nousi esille selvästi kolme erilaista naisten luokkaa: hyvät, pahat ja kurtisaanit. Hyviä hahmoja yhdisti ennen kaikkea naisen roolin täyttäminen, yksityisen alueella pysyminen ja eräänlainen passiivisuus. Tä­män passiivisuuden, naiseuden perusolemuksen, rikkominen asetti naisen paheelliseen tai vähintäänkin kapinoivaan asemaan. Pahat naiset olivatkin oman onnensa seppiä, aktiivisia toimijoita, joiden pahuutta alleviivattiin esimerkiksi aviorikoksen avulla. Miesten maailmassa toimivilla kurtisaaneilla ei ollut mahdollista tavoittaa kunniallisille naisille tarkoitettuja hyveitä, silti kirjailijoiden kuvauksissa heistä saattoi syntyä hyviä ja rakastettavia hahmoja. Kirjojen hyvien kurtisaanien kohtalot kuitenkin osoittivat selvästi yhteiskunnan rooliodotusten vastaisten toimintatapojen tuomitsemisen. Tutkimissamme teoksissa kuvataan erityisesti rahaa vallankäytön välineenä hyvinkin raadollisella ja tuomitsevalla tavalla ja niistä välittyy myös perinteinen opetus siitä, kuinka rahalla ei voi ostaa onnea. Erilaisista perheistä ja niistä vallinneista valtasuhteista muodostuu ristiriitainen ja monipuolinen kuva. Etenkin isälle annetun absoluuttisen vallan ikävät seuraukset tulevat selvästi esille. Samoin avioliitoissa ja aviopuolisoiden välillä vallinneissa suhteissa esiintyvät suorastaan räikeät erot ihanteen ja todellisuuden välillä käyvät aineistosta selvästi ilmi. Tutkimamme teokset peilaavatkin syntyhetkellään käynnissä ollutta yhteiskunnallista muutosta kiinnittämällä huomiota yhtäältä vanhan aristokratian ja nousevan porvariston sekä toisaalta uuden yhteiskunnan ihanteiden ja siinä vallinneiden käytäntöjoen välillä vallinneisiin ristiriitoihin porvaristolle keskeisten teemojen kautta. ASIASANAT: Ranska; historia; 1840-luku; kaunokirjallisuus; ihanteet; sosiaalihistoria; sukupuoliroolit; prostituoidut; perhe; porvaristo; valta