TURUN YLIOPISTO
Historian laitos
JOKINEN, HEIKKI: Välttämätön paha? Baltian saksalaisjoukot Iso-Britannian ulkopolitiikassa vuonna 1919
Pro gradu -tutkielma, 232 s., 6 liites.
Yleinen historia
Lokakuu 1994
Ensimmäisen maailmansodan päätyttyä Baltiassa olleet saksalaisjoukot päätettiin jättää paikoilleen sodan voittajavaltioiden päätöksellä. Tämä artikla XII sisältyi aselepoehtoihin. Saksalaisjoukkojen tehtävänä oli puolustaa vasta itsenäistyneitä Baltian maita puna-armeijan hyökkäykseltä. Työn pääkysymys on se, miksi IsoBritannian suhtautuminen muuttui noihin Baltiassa olleisiin saksalaisjoukkoihin. Selvitän työssäni miksi ja miten evakuointipäätös muotoutui ja miten evakuointi toteutettiin. Liitän evakuointipäätöksen vuoden 1919 mutkikkaisiin tapahtumiin Baltian alueella.
Baltiaan jääneet saksalaisjoukot toimivat marraskuussa 1918 aselevon jälkeen aluksi bolshevismia estäen, mutta, niiden toiminta alkoi yhä enemmän suuntautua Baltian maita vastaan. Keväällä saksalaiset järjestivät vallankaappauksen Latviassa, ja kesällä Landeswehrin sodassa saksalaiset taistelivat virolaisia ja latvialaisia joukkoja vastaan. Ententen vihdoin vaadittua saksalaisia poistumaan Baltiassa aloittivat joukot johtajansa von der Goltzin johdolla yhteistyön valkoisten venäläisten kanssa. Von der Goltzin ja valkoisen venäläisen Bermondtin johdolla saksalaisvenäläiset joukot hyökkäsivät vielä loka-marraskuussa latvialaisia vastaan. Useaan kertaan lyötyinä saksalaisjoukot saatiin evakuoitua Baltiasta ententen johdolla joulukuun puolivälissä vuonna 1919.
Baltian saksalaisjoukot osoittautuivat vuoden 1919 kuluessa Iso-Britannian ulkoasiainhallinnolle todella vaikeaksi ongelmaksi. Näen brittien suhtautumisen joukkoihin muuttuneen, koska niitä ei tarvittu enää puna-armeijaa vastaan, sillä paikalliset joukot olivat vahvistuneet riittävästi. Toisaalta saksalaisjoukot eivät olleet kevään jälkeen enää toteuttaneet niille annettua tehtävää. Suhtautuminen evakuointiin heijastaa Iso-Britannian ja Ranskan erilaista suhtautumista siihen, mitä Saksalle piti tehdä sodan jälkeen. Näiden maiden keskinäiset ristiriidat olivat tärkeimpänä taustatekijänä viivyttämässä saksalaisjoukkojen evakuointia Baltiasta.