TURUN YLIOPISTO
Historian laitos/Humanistinen tiedekunta
JOKELA, ANU: “The Rags of Time” - John Donnen (1572-1631) käsitys ajasta ja sen ulottuvuuksista.
Pro gradu -tutkielma, 103 s.
Yleinen historia
Marraskuu 1999
Tutkielmassa tarkastellaan englantilaisen runoilijan ja tuomiorovastin John Donnen (1572-1631) aikakäsitystä ja sen muotoutumiseen vaikuttaneita tekijöitä Donnen saarnojen, proosateosten, runojen ja kirjeitten avulla. Donnen aikakäsitystä lähestytään muutaman aikaan liittyvän peruskysymyksen kautta.
Tutkielmassa selvitetään ensin Donnen käsitystä ajan subjektiivisuudesta ja objektiivisuudesta, mikä on aikakäsityksen perustava kysymys. Samalla selvitetään muita ajan olemukseen liittyviä kysymyksiä. Lisäksi tarkastellaan ajan ja ajattoman ikuisuuden kahtiajakoa ja niiden keskinäistä suhdetta.
Seuraavaksi tarkastellaan ajan rajallisuutta. Kristillisessä aikakäsityksessä rajattoman ikuisuuden rinnalla on rajallinen aika, eli ajalla on alku ja loppu. Luvussa tarkastellaan Donnen käsitystä ajan alku- ja loppupisteistä, sekä niiden vaikutusta ihmisen elämässä, ajan pelastavaa merkitystä ja viimeisen tuomiota.
Kolmas tärkeä aikaan liittyvä aihe on kysymys ajan liikkeestä. Tutkielmassa tarkastellaan, käsittikö Donne ajan liikkeen lineaariseksi vai sykliseksi, vai oliko hän mahdollisesti tietoinen molemmista samanaikaisesti. Samalla selvitetään, mikä oli hänen mielestään tämän liikkeen suunta, kulkiko aika kohti parempaa vai huonompaa, edistyikö aika vai rappeutuiko se.
Viimeisenä tarkastellaan kysymystä ajan ulottuvuuksista, menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Tutkielmassa. selvitetään, millaiseksi Donne käsitti ajan ulottuvuuksien keskinäiset suhteet ja kokiko hän jonkun ulottuvuuksista toisia tärkeämmäksi. Lisäksi pohditaan, miten ajan ulottuvuudet tulivat näkyviin hänen konkreettisissa toimissaan.
Pro gradu -tutkielmassa tullaan siihen tulokseen, että Donnen aikakäsitys oli vahvasti kristillinen. Aika oli Jumalan luoma ja riippui Jumalasta, ajan ja ajattomuuden kahtiajako oli syntynyt ihmisen lunastamiseksi ja aika päättyi Kristuksen toiseen tulemiseen. Lisäksi aika kulki Donnen mukaan lineaarisena ainutlaatuisten kristinuskon mukaisten ääripäittensä välillä. Myös ajan ulottuvuudet Donne koki lähinnä suhteessa ikuiseen elämään.
Tärkein vaikuttaja Donnen kristillisen aikakäsityksen taustalla oli Augustinus, joskin myös keskiajan filosofien aikateorioilla oli vaikutusta. Sen sijaan luonnotieteellisellä ajattelulla, uudella tai vanhalla, ei ollut kovinkaan merkittävää vaikutusta. Oma aika vaikutti lähinnä Donnen ajan rappion käsitteen muotoutumiseen ja siihen, että aikalaistensa tavoin Donne pystyi samanaikaisesti hahmottamaan ajan sekä lineaariseksi että sykliseksi.
Asiasanat: John Donne, aika, ajattomuus, ikuisuus, lineaarisuus, syklisyys.