TURUN YLIOPISTO
Historian laitos
JÄRVELÄINEN, MARIANNE: Troijan hevonen vai Miltonin vapauden airut? The Timesin näkemys kaupallisen television tulosta Isoon-Britanniaan vuosina 1952–1955.Tutkielma, 139 s.
Yleinen historia
Huhtikuu 2005
Tämän työn tarkoitus on tutkia The Timesin kuvaamaa keskustelua kaupallisen television tulosta vuosina 1952–55. Tavoitteena on selvittää syitä lehden vahvaan kannanottoon asian suhteen sekä sitä, minkälaiseksi The Times koki kaupallisen television ja mitä syitä sen näkemykseen on löydettävissä. Koska Ison-Britannian televisiokenttää hallitsi tuolloin julkinen yleisradio-monopoli British Broadcasting Corporation (BBC), keskeiseksi työssä nousee myös The Timesin suhtautuminen BBC:n monopoliin, johon myös Britannian puolueet ottivat vahvasti kantaa.
Alkuperäislähteinä on käytetty vuosina 1952–55 ilmestyneitä The Times-lehden numeroita sekä vuoden 1955 elokuun liitettä The Times Radio and Television Supplement. Vaikka kaupallisesta televisiosta The Timesin näkökulmasta ei ole tehtykään tutkimuksia, on H. H. WILSON käyttänyt lehteä yhtenä lähteenään tutkiessaan kaupallisen television syntyprosessia, mistä syystä teos on myös keskeinen tutkimuslähde. Kaupallista televisiota edeltänyttä keskustelua ovat lisäksi artikkeleissaan tutkineet Valeria CAMPORESI ja Des FREEDMAN.
Työ osoittaa, että The Times suhtautui negatiivisesti kaupalliseen televisioon, koska lehden omat asenteet ja arvot olivat kaupallisen television periaatteiden vastaisia: The Timesille tärkeää oli paitsi luotettavan asiatiedon välittäminen myös lukijoiden sivistäminen. Tämä näkemys lähetystoiminnasta muistutti kaupallisen television myötä uhanalaiseen asemaan jäävän BBC:n asennetta yleisöönsä, ja The Times kokikin BBC:n julkisen palvelun ainoana hyväksyttävänä televisiotoiminnan tapana. Sen sijaan mainonta ja kaupallisuus olivat lehdelle merkki Troijan hevosesta, brittikulttuurin vähittäisestä tuhoutumisesta amerikkalaisen massakulttuurin vallatessa kaupallisten televisio-ohjelmien ja mainonnan välityksellä brittikulttuurilta alaa. Asettuessaan kaupallista televisiota vastaan The Times halusikin osoittaa olevansa ennen kaikkea brittikulttuurin puolestapuhuja.
Toisaalta kaupallisen television tulon voi nähdä myös liittyvän koko yhteiskunnan modernisaatioon, johon kuului mm. vallitsevien instituutioiden kuten koululaitoksen, armeijan, kirkon ja BBC:n kritisoiminen. Kuitenkin The Timesissa yleisönosasto- ja parlamenttisivuilla kaupallisesta televisiosta keskustelevina osapuolina toimivat lähinnä vain pääpuolueet, joista juuri tavallisesti stabiilia yhteiskuntajärjestystä puolustava konservatiivipuolue toimi toimeenpanevana voimana kilpailevaa televisiota perustettaessa Isoon-Britanniaan, kun taas työväenpuolue vastusti kapitalistista ideologiaa välittävää kaupallista televisiota ja piti parempana hyväksikoettua BBC:tä, joka tarjosi kaikille samat mahdollisuudet kulttuurin kulutukseen. The Times näki muutoksen eturintamaan asettuneiden konservatiivien taustamotiivina kaupallisen television tuottaman taloudellisen hyödyn, jolloin yleisön sivistäminen jäisi toisarvoiseksi tavoitteeksi. Siten kaupallista televisiota vastustaessaan The Times asettuikin ennen kaikkea viktoriaaniselta ajalta peruja olevien huono-osaisten sivistämiseen tarkoitettujen palvelujen puolustajaksi, kulutukseen ja viihteeseen keskittyvän muutoksen vastustajaksi. Koska The Times itse oli osa ”vallitsevia instituutioita”, jotka 1950-luvulla saivat yhä enemmän arvostelijoita, lehti päätyi puolustamaan ennen kaikkea omaa asemaansa ja edellisen vuosisadan stabiilia luokkayhteiskuntaa, jonka se koki omakseen – olihan se itsekin ollut juuri viktoriaanisena aikana maineensa huipussa.
Asiasanat
Televisio – Iso-Britannia – ITV – BBC – monopoli – amerikkalaistuminen – The Times