TURUN YLIOPISTO
Historian laitos

JUHA JANNÉ: Sir Oswald Mosley ja brittifasismi

Pro gradu tutkielma
Yleinen historia
Kesäkuu 1985
 

Tutkielmani aiheena on Sir Oswald Mosleyn yhteiskunnalliset päämäärät 1920 ja 1930 luvuilla ja näiden 1iittyminen hänessä samana ajanjaksona tapahtuneeseen fasistiseen kehitykseen. Pyrin selvittämään ovatko Mosleyn yhteiskunnalliset päämäärät pysyneet samoina kuten hän itse väittää hänen siirtyessään konservatismista sosialismin kautta fasismiin. Mosley korostaa, että fasismi oli keino toteuttaa jo 1920 luvulla esitettyjä pyrkimyksiä. Vertailemalla 1920-luvun toimintaa 1930 luvun toimintaan voidaan kysymykseen löytää vastaus.

Ensimmäisessä pääluvussa tarkastellaan yleisesti brittiyhteiskuntaa maailmansotien välisenä aikana. Tämä tausta helpottaa Mosleyn sijoittamista brittiyhteiskuntaan.

Tarkastelen Mosleyn toimintaa kolmen peruslähestymistavan kautta. Aluksi tutkitaan Mosleyn persoonaa psykologiselta kannalta. Toiseksi pyritään hahmottamaan Mosleyn yhteiskunnalliset ideaalit eri aikakausilla. Kolmanneksi tarkastelutavaksi olen valinnut talouspolitiikan, sillä Mosley oli 1920 luvulla Britannian huomattavimpia talousasiantuntijoita. Tätä lähestymistapaa puoltaa myös se, että Mosleyn fasismille antaa erikoispiirteen talouden keskeinen asema.

Fasistiksi kehittymistä ja fasismin liittymistä yhteiskunnallisiin päämääriin tutkin fasismin määritelmässä nimeämieni tunnusmerkkien avulla. Mosley tunnustautuu fasistiksi tutkimusajanjakson aikana. On mielenkiintoista seurata missä vaiheessa fasistiset tunnusmerkit ilmaantuvat ja milloin Mosley näiden merkkien mukaan on fasisti.

Tärkein lähderyhmä on Mosleyn itsensä julkaisemat kirjalliset jäänteet. Niiden avulla olen etsinyt vastauksia yllämainittuihin kysymyksiin. Aikalaiskirjallisuudesta olen saanut tarvittavia taustatietoja. Sama tehtävä on pääosalla tutkimuskirjallisuutta. Varsinaisesti brittifasismia käsittelevää tutkimuskirjallisuutta on olemassa melko vähän.

Viidennessa pääluvussa selvitän pääpiirteittäin fasismin historiaa Britanniassa sekä otan esille seikkoja, jota mitä ilmeisimmin vaikuttivat fasismin menestymättömyyteen saarivaltakunnassa.

Kolmen peruslähestymistavan tuloksia tarkasteltaessa havaitaan, että fasistinen järjestelmä pystyi tyydyttämään kaikki esille tulleet pyrkimykset.

Fasistisiksi piirteiksi luokiteltuja tunnusmerkkejä oli havaittavissa pitkin Mosleyn poliittista uraa, vaikka selvä keskittyminen havaitaan vuosien 1931 1932 kohdalla. Tämä on osoitus katkoksesta Mosleyn poliittisessa ajattelussa. Psykologiset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset tekijät vahvistivat suuntautumista kohti fasismia. Kuitenkin fasistiksi ryhdyttyään Mosley joutui omaksumaan runsaasti piirteitä joista ei aikaisemmin ollut merkkiäkään. Samalla hän luopui useista 1920 luvulla tärkeinä pitämistään perusarvoista kuten parlamenttarismi ja demokratia. Tämä osoittaa mielestäni, että Mosley näki 1930 luvulla fasismin päämääränä sinänsä , ei keinona toteuttaa 1920 luvun yhteiskunnallisia päämääriä. Muodollisesti päämäärät olivat entisiä, mutta niitä toteuttavan järjestelmän luonne muutti myös päämäärien luonteen.

 Fasistiksi ryhtymisen myötä tapahtunut päämäärien uudelleen muotoutuminen osoittaa, että Mosley näki fasismin päämääränä sinänsä. Fasismi tarjosi Mosleylle mahdollisuuden nousta valtaan, joka pyrkimys hänellä oli ollut jo vuodesta 1918 eli koko poliittisen uransa ajan.