TURUN YLIOPISTO
Historian laitos
JÄMÄ, ULLA: Mahtavuuden ihannointia ja piilotettua ivaa. Kansallissosialistisen Saksan arkkitehtuuri suomalaisin silmin 1933-1945.
Pro Gradu -tutkielma, 122 s., 22 kuvaa.
Yleinen historia
Tammikuu 2006
Tutkin Pro Gradu -työssäni suomalaisten suhtautumista kansallissosialistisen Saksan arkkitehtuuriin Hitlerin valtakaudella. Tutkimuksessa on kaksi päälinjaa: miten suomalaiset kuvasivat Saksan monumentaaliarkkitehtuuria ja toisaalta järkeistettyä asuntotuotantoa. Suomalaisarvioitsijoina on mukana ammattilaiset ja laaja yleisö, "tavalliset matkailijat". Tutkimukseen tuo jännitettä käsitelty ajankohta: ensinnäkin Suomi oli jo 1930-luvulla rakennusaatteeltaan pitkälti modernistinen maa ja Kolmannen valtakunnan monumentalistinen tyyli oli puolestaan retrospektiivisen klassista; toiseksi asuntorakentaminen oli Suomessa hyvin laajalti keskustelua herättänyt kysymys ja Saksan kehitystä seurattiinkin tiiviisti.
Tärkeimpinä alkuperäislähteinä ovat Suomen Kuvalehti, Rakennustaito ja Arkkitehti. Aikakauslehtien kirjoittelu kansallissosialistisen Saksan arkkitehtuurista ja rakennusideologiasta oli 1930- ja 1940 -luvuilla vilkasta. Suomen Kuvalehti julkaisi monia matkakertomuksia useilta toimittajilta ja kirjailijoilta, muun muassa Mika Waltarilta ja Tatu Vaaskiveltä. Ammattilaisnäkökulma tulee esille ammattilehdistä pääasiallisesti uutisointien, matkakertomusten ja kirja-arvostelujen välityksellä.
Tutkimus osoittaa, että suomalaisarvioitsijat suhtautuivat Kolmannen valtakunnan monumentaaliarkkitehtuuriin kaksitahoisesti. Laaja yleisö kuvasi rakennuksia ihaillen, erityisesti niiden massiivinen näyttävyys tuotiin esille lähes kaikissa luetuissa kirjoituksissa. Myös Saksan rakennusideologian sitoutuminen menneisyyteen ja erityisesti Saksan vanhaan perinteeseen huomioitiin yleensä myönteisesti. Ammattilaiset puolestaan kirjoittivat näkemyksistään pidättyväisemmin ja toivat julki myös laajaa yleisöä useammin kielteisiä arvioita, joita olivat muun muassa rakennusten kulissimaisuus ja liioitteleva mahtipontisuus.
Asuinrakentamista kohtaan laajan yleisön mielenkiinto oli varsin vähäistä. Kansallissosialistisen Saksan organisoitua asuintuotantoa käytettiin kuitenkin Suomen olojen arvostelemiseen. Myös ammattilaiset toimivat samoin: erityisesti Rakennusmestarien liiton Rakennustaito-lehti vaati Saksan mallin mukaisia toimia Suomeen. Ammattilaisten suurin mielenkiinto rationalisoidussa asuinrakentamisessa kiinnittyi kuitenkin Saksan standardisoimistyöhön, joka katsottiin ensiarvoisen tärkeäksi Suomen sodanjälkeistä jälleenrakentamista silmällä pitäen.
Asiasanat
Arkkitehtuuri - Monumentalismi - Modernismi - Standardisointi - Kansallissosialistinen Saksa - Suomi - Jälleenrakennuskausi