TURUN YLIOPISTO
Historian laitos
HUUKI, MAIJA: Englannin rotupolitiikka eteläisessä Afrikassa 1795-1836

Pro gradu tutkielma, 206 s., 8 liites.
Yleinen historia
Toukokuu 1989
 


Eurooppalainen asutus vakiintui eteläisessä Afrikassa v:sta 1652 hollantilaisten perustaessa Kapmaahan siirtokunnan. Hollantilaisten aikaa kesti v:een 1795 englantilaisten miehittäessä Kapmaan varmistaakseen Napoleonin sotien aikana merenkulun Intiaan. Vuonna 1803 06 Kapmaa palautettiin Hollantiin perustetulle Batavian tasavallalle. V. 1806 alkoi englantilaisten toinen miehitys, joka päättyi v. 1814 Kapmaan vahvistamiseen Englannille kuuluvaksi. Eteläiseen Afrikkaan muuttaneet eurooppalaiset kohtasivat siellä useita eri alkuperäisväestöjä: hottentotteja, bushmanneja ja mustia heimoja. 1600 luvun lopulta lähtien Kapmaahan tuotiin myös orjia. Siirtokuntaan syntyi myös värillinen väestö, johon kuuluivat mustien ja valkoisten sekä valkoisten ja hottentottien jälkeläiset. Siirtokuntaan muuttaneet, pääosin hollantilaista alkuperää olleet siirtolaiset afrikkalaistuivat vähitellen ja heistä muodostui oma väestöryhmä: afrikaanerit. Sisämaassa asuneita afrikaaneri karjatilallisia kutsuttiin buureiksi.

Olen työssäni tutkinut englantilaisten toimia näitä eri väestöryhmiä kohtaan. Minkälaisia ongelmia siirtokunnassa näiden kesken oli? Miten Englanti pyrki ratkaisemaan rotupoliittiset ongelmat? Näin päädyin tutkimaan rotupolitiikkaan vaikuttaneiden ryhmien kuvernöörin, lähetyssaarnaajien, virkamiesten, siirtomaaministerin toimia. Kuka rotupolitiikan määräsi ja kuka teki päätökset? Näiden kysymysten kautta oli mahdollista tehdä johtopäätöksiä rotupolitiikan vaikutuksista. Vaikuttiko englantilaisten rotupolitiikka jollain tavoin nykyisen rotuerottelun syntymiseen? Olen työssäni määritellyt rotupolitiikan suhtautumiseksi kaikkia alkuperäisväestöjä kohtaan. Tällöin keskeisessä osassa on englantilaisten rajaseutupolitiikka.

Työssäni olen käyttänyt alkuperäismateriaalina Irish University Pressin sarjaa Englannin parlamenttipapereista. Käytössäni on ollut myös lähetyssaarnaajien aikalaiskuvauksia. Suoraan tutkimusongelmaani liittyvää tutkimuskirjallisuutta ei ole ollut, mutta muuten eteläistä Afrikkaa etenkin 1820luvulta lähtien on tutkittu melko paljon.

Tutkimukseni perusteella voin todeta kuvernöörillä olleen suuri osuus rotupolitiikan teossa. 1830 luvulta lähtien siirtomaaministerin osuus politiikan teossa kasvaa. Yleensä noudatettuun politiikkaan vaikutti hyvin monia tekijöitä, mikä näkyy suurten linjojen puuttumisena noudatetussa rotupolitiikassa. Rotupolitiikalla oli kuitenkin suuri osuus eteläisessä Afrikassa ja 1820 luvulta lähtien se painottuu selvästi politiikan teossa. Työni perusteella en voi sanoa englantilaisten rotupolitiikan olleen rotuja erottelevaa. Sen päämääränä oli olojen rauhoittaminen ja järjestyksen saaminen siirtokuntaan. Tähän pyrittiin joko säädöksin tai sotilaallisin keinoin. Tätä päämäärää ei tutkimanani neljänkymmenen vuoden aikana tavoitettu. Yksi lopputulos oli v. 1836 alkanut buuriväestön suuri muutto pois siirtokunnasta.