TURUN YLIOPISTO
Humanistinen tiedekunta
Yleisen historian laitos
HUOVINEN, OUTI: Viikinkisankari romantiikan ajan silmin. Esaias Tegnérin
Frithiofin saagan välittämä kuva muinaispohjoismaisesta elämästä.
Pro gradu-tutkielma, 123 s.
Yleinen historia
Toukokuu 1999
Ruotsin kansallisrunoilijaksi kutsuttu Esaias Tegnér (1782-1846) kirjoitti vuosina 1820-1825 vanhaan islantilaiseen fornaldarsaagaan pohjautuvan teoksensa Frithiofin saaga, josta tuli valtaisa menestys niin kotimaassa kuin laajemminkin Euroopassa. Runoelma on kertomus norjalaisen talonpoikaisen viikinkisankarin elämästä; hänen rakkaudestaan kuninkaantytär Ingeborgiin ja suhteestaan aasauskon jumalaan, Balderiin.
Vaikka Tegnérin saaga on ennen kaikkea kaunokirjallinen teos, se sisältää monia historiallisiksi katsottavia elementtejä. Nämä piirteet ovat etupäässä rakennehistoriallisia, sillä henkilöt ovat, sikäli kuin tiedetään, kuvitteellisia. Tutkielmassani haluan selvittää, millaisen kuvan Tegnér antaa muinaisesta pohjoismaisesta yhteisöstä, eli mm. kuninkaan vallasta, viikinkiretkistä, naisen asemasta, asumuksista, tavoista, elämänarvoista ja uskonnosta. Esilletulevat asiat käsittelen saagan asettamista lähtökohdista ja rajoitteista käsin. Vertauskohtana käytän uudehkoa tutkimusta viikinkiajasta, jolloin Tegnérin erityiset painotukset korostuvat.
Jo tämänkaltaisen saaga-aiheen valinta osoittaa romantiikan ajan mielenkiinnon kohteita. Tegnérin valitsemassa käsittelytavassa tulevat esille lisäksi hänen klassiseen koulutustaustaansa, syvään - mutta epäsovinnaiseen - uskonnollisuuteensa ja ristiriitaiseen persoonallisuutensa liittyvät piirteet. Materiaalisen todellisuuden kuvaajana Tegnérin teos onnistuu hämmästyttävän hyvin. Hän sai oman aikansa historiankirjoituksesta runsaasti aiheeseensa sopivaa rekvisiittaa. Viikinkien mentaalisen todellisuuden tulkkina Tegnér luotti omaan intuitioonsa; myös tämä oli tyypillistä romantiikan ajalle. Tegnér käytti samoja käsitteitä kuin nykyaikainenkin tutkimus kuvatessaan viikinkien arvomaailmaa, mutta hänen runoelmassaan näillä on usein erilainen, Tegnérin omista lähtökohdistaan luoma sisältö. Erityisen räikeää tämä on Baldermyytissä. Aasajumala on muuttunut runoilijan oman uskonnollisuuden ilmentymäksi, pohjoismaisen mytologian, antiikin ja kristinuskon Tegnérille mieluisimpien piirteiden yhteenliittymäksi .
Asiasanat
Kansallisromantiikka, mytologia: pohjoismaat, romantiikka, runoilijat, saagat, viikingit, viikinkiaika.