TURUN YLIOPISTO
Historian laitos

HULKKO, EEVA: Kodin enkelit palkkatyössä. Keskiluokan naisten palkkatyön ongelma ja sen ratkaisut The Times-lehdessä 1840-1860-luvuilla

Pro Gradu – tutkielma, 112 s.
Yleinen historia
Syyskuu 2006
 

1800-luvun puoleenväliin tultaessa keskiluokan naisten työmahdollisuudet olivat käyneet vähäisiksi. Taustalla oli syvällinen muutos keskiluokan elämäntavassa. Naisten joutilaisuudesta oli tullut keskiluokkainen ihanne ja miehestä perheen ainoa elättäjä. Kodin ja työpaikan erottaminen johti siihen, että naiset jäivät kodin piiriin. 1800-luvun keskiluokan käsityksiä sukupuolten rooleista ohjasi myös ideologia, joka korosti koti- ja perhe-elämän merkitystä ja nimenomaan naisen keskeistä roolia siinä. Naisihanteeksi tuli ´angel in the house`, kodin enkeli, jonka tärkein tehtävä oli äitinä ja vaimona pitää yllä paitsi perheen myös koko kansakunnan moraalia.

Kaikilla naisilla ei ollut kuitenkaan miespuolista elättäjää ja siksi nämä joutuivat palkkatyöhön. Kotiopettajattaren ammatti oli lähestulkoon ainoa hienolle naiselle sopiva ja alalla oli valtavasti ylitarjontaa. Kotiopettajattarien aseman epäkohtia, ns. ´kotiopettajattarien ahdinkoa` käsitteleviä mielipidekirjoituksia alkoi ilmestyä myös Timesin sivuilla erityisesti 1840- ja 1850-luvuilla. Niistä käy ilmi työtätekevän keskiluokkaisen naisen vaikea tilanne: palkat olivat alhaiset ja työnantajien usein käytös loukkaavaa. Vaikka kirjoitukset kuvasivat epäkohtia, ne eivät esittäneet oikeastaan ratkaisuja ongelmaan. Vasta naisliikkeen aktivoituminen 1850-luvulla toi Timesin sivuille uusia ratkaisuehdotuksia keskiluokan naisten työhön liittyen.

Naisliikkeen piiristä lähteneissä kirjoituksissa tulee ilmi, että naisten työmahdollisuuksien laajentaminen nähtiin ongelman ratkaisuna. Naisliikkeen piirissä kehitettiin erilaisia ratkaisuja naisten työllistämiseksi muihin kuin kotiopettajattaren ammattiin. Esitettiin, että naiset voisivat tehdä esimerkiksi sosiaalityötä tai taidekäsitöitä. Pyrittiin ehdotuksiin, jotka sotisivat mahdollisimman vähän naisen perinteistä roolia vastaan. Työtä etsittiin sekä alemman että ylemmän keskiluokan naisille. Naisliikkeen uudistajat keskittyivät lähinnä alemman keskiluokan naisten työllistämiseen, sillä tätä pidettiin helpompana. Naisten työn uudistamisen tiellä nähtiin myös esteitä. Esimerkiksi joidenkin mielestä naisten luontaiset ominaisuudet eivät riittäneet ammateissa menestymiseen.

Kaikki halukkaat eivät päässeet uusiin ammatteihin ja siksi naisliikkeessä kehitettiin ajatus keskiluokan naissiirtolaisuudesta ratkaisuna ongelmaan. Uskottiin, että siirtomaat tarjoaisivat työpaikkoja ´ylijäämänaisille`. Jotkut tosin näkivät hankkeen lähinnä vaimojen vientinä siirtomaihin, vaikka se ei ollut naisliikkeen tarkoitus. Hanketta vastustettiin etenkin sillä perusteella että siirtomaissa ei ollut tarpeeksi kysyntää työttömille kotiopettajattarille. Viime kädessä nämä ensimmäiset ratkaisuyritykset olivat liian rajallisia: naisten palkkatyön ongelman ratkaiseminen jäi tulevaisuuteen.

Asiasanat: Englanti, 1800-luku, naisen asema, feminismi, palkkatyö, keskiluokka