TURUN YLIOPISTO
Yleinen historia/Humanistinen Tiedekunta

HOLMBERG, JARNO: Unelma yhtenäisestä tasavallasta. Simón Bolívarin käsitys ihanteellisesta valtiomuodosta itsenäisessä espanjalaisessa Amerikassa.

Pro gradu -tutkielma, 86 s.
Yleinen historia
Huhtikuu 2008
 



Tutkielmassa tarkastellaan Simón Bolívarin poliittista ajattelua espanjalaisen Amerikan itsenäistyessä 1800-luvun alussa. Pyrkimyksenä on analysoida Bolívarin ajattelun keskeisiä piirteitä ja selvittää tausta hänen ajattelulleen. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan Bolívarin ajattelun muuttumista hänen elämänsä aikana sekä nationalismin roolia siinä. Tutkielmassa käytetään lähdeaineistona Bolívarin julkiseen levitykseen tarkoitettua tuotantoa koko hänen elämänsä ajalta.

Bolívar oli yksi espanjalaisen Amerikan itsenäistymisen johtohenkilöistä ja hänen johtamansa armeija itsenäisti nykyisen Venezuelan, Kolumbian, Ecuadorin, Perun ja Bolivian valtiot. Venezuela, Kolumbia ja Ecuador muodostivat muutaman vuoden ajan Kolumbian tasavallan, joka hajosi nykyisiksi valtioikseen ennen Bolívarin kuolemaa. Bolívar oli kiinnostunut politiikasta sekä poliittisesta ajattelusta ja pyrki sekä presidenttinä että aktiivisena kansalaisena vaikuttamaan itsenäistyneiden valtioiden perustuslakien muodostamiseen.

Bolívarin ajattelussa on havaittavissa hänen aikansa ideologisia vaikutteita. Valistus ja valistusajattelijoiden ihanteet muodostivat hänen ajattelunsa keskeiset piirteet. Tasavalta oli hänen mielestään paras valtiomuoto espanjalaiseen Amerikkaan, mutta näennäisen liberaalin ajattelun taustalla vaikuttivat myös konservatiiviset ajatukset. Espanjalaisen Amerikan itsenäistymisen jälkeinen aika oli yhteiskunnallisen kuohunnan leimaamaa. Bolívarin ratkaisu tämän kuohunnan hillitsemiseen oli vallan keskittäminen presidentille. Bolívarin ajattelu kehittyi hänen elämänsä loppua kohden selkeästi konservatiivisempaan suuntaan.

Yhtenäisen espanjalaisen Amerikan luominen oli Bolívarin tavoite. Tämä oli hänelle tärkeämpää kuin kansalliset intressit. Siksi Bolívar ei kiinnittänyt erityisesti huomiota kansallisen yhtenäisyyden luomiseen, vaan pyrki liittovaltion luomiseen yhdistämällä itsenäistyneet maat.

Bolívarin ajattelussa oli omaperäisiä ajatuksia, jotka eivät olleet tyypillisiä hänen aikanaan. Moraalinen tuomioistuin, periytyvä senaatti ja elinikäinen presidentti olivat Bolívarin omaperäisiä luomuksia. Näillä ratkaisuilla hän pyrki rauhoittamaan itsenäistynyttä espanjalaista Amerikkaa jakaneen kuohunnan. Tasa-arvon ja ihmisoikeuksien puolustamisesta huolimatta Bolívar julisti uransa lopulla itsensä diktaattoriksi, koska oli vakuuttunut siitä, että ihmiset eivät aina tienneet, mikä heille oli parhaaksi.

Asiasanat: Simón Bolívar, valistus, nationalismi, espanjalainen Amerikka, Latinalainen Amerikka, Kolumbia, Venezuela, Bolivia, Peru, Ecuador, itsenäistyminen, 1800-luku, valtiomuoto, tasavalta.