TURUN YLIOPISTO
Historian laitos, Humanistinen tiedekunta

HOHTARI, JOHANNA: Politiikasta kaupankäyntiin: Suomen ja Kiinan välinen soijakauppa 1960-1975

Pro gradu –tutkielma, 122 s., 3 liites.,
Yleinen historia
Helmikuu 2007
 

Pro gradu –tutkielma käsittelee Suomen ja Kiinan välistä kaupankäyntiä ja sen poliittisuutta vuosien 1960-1975 välisenä aikana. Työssä tutkin Suomen ja Kiinan välistä soijakauppaa ja sitä, kuinka maailmapoliittinen tilanne vaikutti maiden kahdenvälisiin suhteisiin ja sen kautta kaupankäyntiin. Tutkimus etsii vastauksia kysymyksiin, millainen vaikutus Suomen ja Neuvostoliiton läheisillä suhteilla oli Kiinan ja Suomen kaupankäyntiin ja miten soijan ja selluloosan kauppa peilasi maiden välisiä kauppasuhteita. Osana tutkimustani tarkastelen Raision Tehtaiden soijan tuontia Suomeen. Pyrin myös tutkimani yrityksen avulla selvittämään, kuinka tärkeä soijakauppa oli Suomelle poliittisesti ja mikä sen rooli oli maan ulkomaankaupassa.

Toisen maailman sodan jälkeen maailmanpolitiikkaa hallitsi kylmän sodan asetelma, jossa maailma jakautui USA:n johtamaan läntiseen ja Neuvostoliiton johtamaan itäiseen alueeseen ja näiden alueiden väliseen keskinäiseen kilpailuun. Suomen asemaan kansainvälisessä kaupankäynnissä vaikutti kylmän sodan tilanteen lisäksi kahden suuren sosialistisen valtion, Neuvostoliiton ja Kiinan 1950-luvun lopussa alkanut välirikko ja kilpailu johtavan sosialistisen valtion asemasta maailmassa. Keskeisenä lähtökohtana tutkielmassa on Suomen rooli kansainvälisellä näyttämöllä ja maan sisä- ja ulkopoliittiset ratkaisut ulkomaankaupassa. Nämä todentavat 1960-1975 välisen ajan erikoislaatuisuutta, jota voi peilata juuri Kiinan kanssa käydyn bilateraalikaupan näkökulmasta.

Tutkielman tärkeäksi lähteeksi ovat nousseet haastattelut. Tämä korostaa työn uutuusarvoa, sillä aihetta on tutkittu aikaisemmin melko vähän. Haastattelut ovat tuoneet tukielmaan arvokasta tietoa siitä, miten kauppasuhteita ylläpidettiin Kiinan kanssa valtion muokkaamien rajoitusten mukaisesti. Haastatteluja käyttäessä on ollut tärkeää tarkastella tuloksia lähdekritiikkiä unohtamatta. Haastattelujen lisäksi olen käyttänyt hyväksi eri arkistoja, kuten Raision tehtaiden omaa arkistoa. Näitä lähteitä täydentävät aiheesta kirjoitettu muu tutkimuskirjallisuus.

Suomen ja Kiinan välinen bilateraalikauppa vastasi Suomen markkinoiden soijapaputarpeeseen ja oli osa Suomen kansantaloutta tukevaa kaupankäyntiä. Neuvostoliiton voimakkaasta vaikutuksesta huolimatta oman puolueettomuuslinjan vetäminen ja kaupankäynnin ylläpitäminen Kiinan kanssa takasi Kiinan ja Suomen välisessä kaupassa lujan ystävyyteen perustuvan kumppanuuden. Suomi ajoi omaa ulkomaankauppapolitiikkaansa, jossa kaupan valuuttapoliittinen edullisuus oli ensi sijaisen tärkeää. Toisaalla talouden intressipiirit näkivät Kiinan markkinoiden valtavan potentiaalin ja kauppasuhteita ylläpitäen loivat pohjan tämän päivän suhteille kiinalaisten kanssa.

Asiasanat: Suomi, Kiina, bilateraalikauppa, soijapapu, jälleenvienti, politiikka