|
TURUN YLIOPISTO HILTUNEN, SAARA: Vapaa, sivistynyt ja kunniallinen kansa. Carl Robert Jakobson (1841–1882) virolaisen identiteetin rakentajana.
Pro gradu -tutkielma, 106 s. Viron kansallinen liike alkoi muotoutua 1800-luvun puolimaissa, jolloin virolaisten asuinalueet, Vironmaa ja Pohjois-Liivinmaa, kuuluivat Venäjän valtakuntaan ja yhteiskuntaa hallitsi baltiansaksalainen yläluokka. 1870-luvulla kansallinen liike jakautui niin kutsuttuun maltilliseen ja radikaaliin suuntaukseen, joita erotti muun muassa suhtautuminen baltiansaksalaisiin. Työssäni tarkastelen Viron kansallisen liikkeen niin sanotun radikaalin siiven johtajan Carl Robert Jakobsonin rakentamaa ja muotoilemaa virolaista kansallista identiteettiä. Tutkin, mistä aineksista Jakobson rakensi virolaista identiteettiä ja minkälaisia sisältöjä hän antoi virolaisuudelle. Työssä tarkastelen myös Jakobsonin käsitystä Viron kansasta. Miten Jakobsonin mukaan virolaisuus määräytyi ja ketkä hänen mielestään muodostivat Viron kansan? Työssäni pyrin myös tarkastelemaan, millä tavoin kulttuuriset ja poliittiset painotukset näkyivät Jakobsonin muotoilemassa virolaisuudessa. Alkuperäislähteinä käytän Jakobsonin pitämiä puheita sekä vironkielisissä sanomalehdissä, Eesti Postimehessä ja Sakalassa julkaistuja kirjoituksia. Valitsin nämä lähteet, koska oletettavasti juuri julkisista puheista ja lehtikirjoituksista on mahdollista löytää viitteitä jonkinlaisen kansallisen identiteetin rakentamisesta tai muotoilusta. Julkisissa puheissaan ja sanomalehtikirjoituksissaan Jakobson muotoili ja rakensi virolaista kansallista identiteettiä. Tärkeä kansallisen identiteetin rakentamisen alue oli historia, ja erityisesti Isänmaallisissa puheissaan (Kolm isamaa kõnet) Jakobson muotoili virolaisille uljaan historian, johon kuului ajatus virolaisten muinaisesta vapauden ja kukoistuksen ajasta. Historian lisäksi virolaisen identiteetin keskeisiä alueita olivat kieli ja kansankulttuuri, joita Jakobson piti tärkeinä virolaisuuden ilmentäjinä ja myös tukipylväinä taistelussa saksalaistumista vastaan. Saksalaistuminen oli Virossa vanhastaan ollut edellytys, jos aikoi nousta rahvaasta sivistyneistöön. Jakobson korosti kansallisuuden pysyvää luonnetta ja pyrki vakuuttamaan virolaiset siitä, ettei baltiansaksalaisuudessa ollut mitään sen hienompaa kuin virolaisuudessa. Jakobson myös vaati virolaisia kunnioittamaan omaa virolaisuuttaan ja piti tärkeänä sitä, että virolaiset itse tunnustivat oman virolaisuutensa. Jakobsonin kirjoituksissa ja puheissa ideaalivirolaiseksi nousee itsenäinen, sivistynyt ja isänmaataan rakastava talonpoika, joka ottaa aktiivisesti osaa virolaisten vapaaehtoisten seurojen toimintaan ja yhteisten asioiden hoitoon. Korostaessaan virolaisten oikeutta osallistua Baltian kuvernementtien politiikkaan ja tähdentäessään virolaisille sivistyksen, ympärillä olevien asioiden tiedostamisen ja osallistumisen merkitystä Jakobson muotoili samalla virolaisista kansalaisia. Asiasanat: Viro 1800-luku, Viron kansallinen liike, kansallinen identiteetti, Carl Robert Jakobson
|