TURUN
YLIOPISTO
Historian laitos
HEINO,
PIRKKOLIISA: PUNAISTA JA HARMAATA - Neuvostoliiton kuva suomenkielisissä
yleisen historian oppikirjoissa 1918-1993
Syventävien
opintojen tutkielma, 133 s.
Yleinen historia
Joulukuu 1996
Tutkielma käsittelee
suomenkielisten historian oppikirjojen välittämää kuvaa Neuvostoliitosta
vuosina 1918-1993. Olen käyttänyt lähteinä 34 kansakoulun, 13 keskikoulun,
24 lukion ja 24 peruskoulun oppikirjaa. Kirjat olen valinnut siten, että
samojen tekijöiden oppikirjoista olen valinnut tutkimukseeni lähinnä ne
painokset, joissa on tapahtunut selvä muutos. Muuten tutkimukseni kattaa lähes
kaikki käytössä olleet koulujen yleisen historian oppikirjat.
Tutkielman päätavoitteena
oli selvittää, millaisen kuvan Neuvostoliitosta oppikirjat ovat eri
aikakausina antaneet ja miten koulumuoto on vaikuttanut annettuun kuvaan.
Samalla olen pohtinut syitä tälle vaihtelulle. Oppikirjojen ohella olen
tarkastellut kouluhallituksen antamia ohjeita, opetussuunnitelmia sekä
oppiennätyksiä ja niiden vaikutusta Neuvostoliittokuvaan.
Tutkimuksessani olen käyttänyt
niin kvantitatiivisia kuin kvalitatiivisiakin menetelmiä. Kvantitatiiviset
mittarit eivät kuitenkaan paljasta kirjojen asenteellisuutta, ja niinpä
tutkimukseni painopiste on kvalitatiivisessa tutkimuksessa. Olen referoinut
oppikirjojen tekstiä ja pyrkinyt löytämään kunkin aikakauden tavan esittää
Neuvostoliitto.
Tutkimukseni tuloksena
oppikirjojen antama kuva Neuvostoliitosta on jaettavissa selkeästi neljään
kauteen. Vuodesta 1918 aina vuoteen 1945 kuva oli selvästi negatiivinen.
Neuvostoliitto kuvattiin bolshevikkien johtamaksi diktatuuriksi, jossa ei nähty
mitään hyvää. Erityishuomion sai Neuvostoliiton alueella asuvien
heimokansojen kohtalo, etenkin kansakoulujen oppikirjoissa. Sota-aikana tämä
näkyi entistä selvemmin. Vuoden 1944 rauhan solmimisen jälkeen
oppikirjatkin siirtyivät Paasikiven-Kekkosen linjalle. Erityinen
oppikirjakomitea tarkisti kirjat, venäläisvastaisuudet poistettiin ja
alettiin korostaa demokraattista vastuuta. Neuvostoliiton hallinnosta ja
taloudesta annettiin neutraalia faktatietoa, lukion oppikirjoissa
perusteellisemmin, kansakoulujen varsin niukasti. Seuraava vaihe alkoi 1970-luvulla,
samanaikaisesti kun maassamme koettiin suuri koulu-uudistus. Neuvostoliiton
saama sivumäärä lisääntyi huomattavasti, samalla kun Neuvostoliitto-kuva
muuttui neutraalista positiiviseksi. Neuvostoliiton saavutuksia suorastaan
ylistettiin samalla kun hallinnon ja talouden epäkohdista vaiettiin. Lukion
oppikirjoissa oli jonkin verran kriittisempi sävy. Viimeinen vaihe alkoi
Neuvostoliiton hajottua. Nyt oppilaillekin alettiin kertoa Neuvostoliiton
hallinnon virheistä ja epäkohdista. Tämä vaihe on vasta alkamassa, ja
tulevaisuudessa oppikirjamme antanevat entistä tasapuolisemman kuvan itänaapuristamme.
Oppikirjojemme
Neuvostoliitto-kuvaa on säädellyt ennen muuta maamme suhteet itänaapuriimme
sekä maassamme noudatettu ulko- ja sisäpolitiikka, mikä on heijastunut niin
opetussuunnitelmiin ja oppiennätyksiin kuin oppikirjoihinkin. Oppikirjojen
tarkistusmenettely on varmistanut, että asenteellinen väritys on kunakin
aikana pysynyt samankaltaisena.