TURUN YLIOPSTOHEINILÄ, HANNU: OSUUSTOIMINTAKASVATUSTA LIIKETOIMINNAN JA POLITIIKAN VARJOSSA: Keskusosuuskunnan koulutus- ja valistustoiminta Yhdysvaltain Keskilännessä vuodesta 1917 1940-luvun lopulle
Lisensiaatin tutkielma, 233 s., 4 liitesivua
Historian laitos.
Yleinen historia
Kesäkuu 1998
Tutkielmassa selvitetään amerikansuomalaisten vuonna 1917 perustaman osuustoiminnallisen yhteisön, Keskusosuuskunnan (The Central Cooperative Wholesale) toimintaa kolmen ensimmäisen vuosikymmenen aikana Yhdysvaltain Keskilännessä.
Pääkysymyksiä tutkimuksessa ovat yhteisön syntyvaiheet ja niiden vaikutukset toiminnan muotoutumiseen Ja erityisesti kuinka Keskusosuuskunnan yhdeksi tärkeimmistä osastoista perustettu neuvonta- eli koulutusosasto toteutti keskeisiä tehtäviään kolmen osavaltion: Wisconsinin, Minnesotan ja Michiganin pohjoisalueilla. Samalla seurataan, miten toiminta kehittyi vuosien aikana, esimerkiksi minkälaista koulutustoiminta oli, minkälaisia opiskelijamääriä osasto toiminnallaan tavoitti, millä tavalla ikäpolven vaihtuminen näkyi toiminnoissa, miten ja missä vaiheessa yhteisön amerikkalaistumisprosessi alkoi näkyä.
Edelleen tutkimuksen kannalta keskeisiä kysymyksiä olivat Keskusosuuskunnan liiketoiminnan kehittyminen, osuustoiminnan aatteellinen puoli ja siinä esille tulleet vaiheet sekä amerikansuomalaiseen osuustoimintaan keskeisenä elementtinä kuulunut poliittinen puoli ja miten sen vaikutukset näkyivät Keskusosuuskunnan toiminnassa.
Keskusosuuskunta perustettiin paikallisten osuuskuntien - pääasiassa pienten maalaisosuuskauppojen - keskusosuuskunnaksi eli tukkuliikkeeksi, mutta sen tärkeänä tehtävänä oli kouluttaa osuustoimintaväkeä liiketoiminnan perustaidoissa kuten esimerkiksi kirjanpidossa. Osuustoimintakursseille osallistui 1940-loppuun mennessä lähes 700 henkilöä, sen lisäksi erilaisille lyhyemmille koulutusjaksoille lukuisa määrä osuusliikkeiden johtohenkilöitä. Merkittävää osaa Keskusosuuskunnan aktiviteeteistä alkoi 1930-luvun alusta lähtien merkitä kiltatoiminta, jonka kautta naiset, nuoret ja lapset saatiin osuustoiminnan piiriin. Vuosien mittaan erilaisiin nuorten ja lasten leiri- ym. tapahtumiin saatiin tuhansia osallistujia, syntyi osuustoimintaperheitä koko osuustoiminnan ytimeksi. Kiltatoiminta oli samalla jonkinlainen vastaisku poliittisen kauden päätteeksi 1930-luvun alkuvuosina. Muutamat edeltävät vuodet olivat olleet kovaa taistelua maltillisten ja kommunistisen suuntauksen välillä, maltillisten saatua lopullisen voiton keväällä 1930.
Amerikkalaistuminen näkyi parhaiten kielen vaihtumisessa, mikä alkoi tapahtua jo 1920-luvulla. 1940-luvun puolivälin jälkeen toiminta kaikkiaan oli hiipumassa, julkaisut ja esimerkiksi vuosikokouksen kieli alkoivat vaihtua suomesta englanniksi. Samalla Keskusosuuskunnan yhteydet olivat laajentuneet mm. maantieteellisesti, mihin vaikutti ennen muuta kirjekoulutoiminta, mutta myös yhteydet eriasteisiin oppilaitoksiin huippuna Wisconsinin ja Minnesotan yliopistot. Voidaan sanoa, että Keskusosuuskunta oli toiminnoillaan edistämässä kehitystä etnisestä yhteisöstä osaksi amerikkalaista yhteiskuntaa. Keskusosuuskunnan toiminta oli kiinnostuksen kohteena ja hyvänä esimerkkinä osuustoiminnan kehittämisestä laajemmaltikin Yhdysvaltoja erityisesti poliittisten suuntariitojen ratkettua yhteisön sisällä.
Avainsanat: amerikansuomalaiset, osuustoiminta, Keskusosuuskunta, koulutus