TURUN YLIOPISTO
Historian laitos
HEIKKONEN, ESKO: Ulkomaisen maatalousteknologian tulo Suomeen 1800-luvun alusta ensimmäiseen maailmansotaan.
Pro gradu tutkielma, 124 s., 13 liites.
Yleinen historia
Huhtikuu 1983.
Tutkimuksen tarkoituksena on osaltaan selvittää ulkomaisen maatalousteknologian kehitystä. Tätä taustaa vasten tarkastellaan, miten ja mistä maista maatalouskoneita ja toisaalta maatalouden teoreettista tietoa Suomeen hankittiin. Tämän ohella tutkitaan, milloin Suomeen tuotiin erilaisia koneita sekä miten niistä saatiin tietoja. Toisena näkökulmana tutkimuksessa on selvittää, milloin Suomessa alettiin valmistaa maatalouskoneita ja laitteita. Meijeritalouden ja meijeritalouskoneiden osalta tutkimuksen tavoitteet ovat samankaltaiset.
Keskeisenä lähderyhmänä selvitettäessä maatalouskoneiden tuonnin arvoa ja sen maittaista jakautumista ovat Suomen virallisen tilaston tiedot. Näitä tietoja on täydennetty sanoma ja aikakauslehtien avulla. Yksityiskohtaisia tietoja koneista ja niiden hankkimisajoista on saatu maatalouden ammattilehdistä sekä koneliikkeiden hintaluetteloista ja maatalouskokousten kertomuksista. Ulkomaisen maatalousteknologian tutkiminen sen sijaan on jäänyt erikoistutkimusten puuttuessa talous ja maataloushistoriallisten yleisesitysten varaan.
Tutkimuksessa on tultu siihen tulokseen, että maatalouden nykyaikaistaminen alkoi Alankomaissa. Sieltä kehityskelpoiset välineet ja viljelymenetelmät omaksuttiin Englantiin. Englannissa niitä kehitettiin edelleen sekä keksittiin aivan uusia laitteita. Englanti toimi maatalouskehityksen moottorina pitkälle 1800-luvulle. Sen paikan otti 1800-luvun puolivälissä Yhdysvallat. Suomeen maatalouskoneita tuotiin Englannista jo 1800-luvun alussa. Englantia tärkeämmäksi tuontimaaksi muodostui kuitenkin Ruotsi. Ruotsi sai tehdä 1800- luvun lopulla osittain sijaa Yhdysvalloille. Ruotsista Suomeen tuotiin ennen kaikkea maanmuokkauslaitteita sekä kylvö ja puimakoneita. Tyypillisiä yhdysvaltalaisia koneita Suomen maataloudessa puolestaan olivat niitto ja haravakoneet. Suomeen hankittiin maatalouskoneet, harvoja poikkeuksia lukuunottamatta, varsin nopeasti niiden keksimisen jälkeen. Silti koneet ja laitteet eivät vielä tutkittavana olevana aikana ehtineet yleistyä Suomessa, Kuitenkin kansainvälisesti Suomi pysyi mukana maatalouden kehityksessä. Maatalouskoneiden kotimainen valmistus oli vähäistä ennen ensimmäistä maailmansotaa. Kilpailukykyisiä tuotteita olivat ainoastaan aurat, äkeet ja höyrykoneet sekä aikakauden lopulla käsiseparaattorit. Meijeritaloudessa Suomi sai innovaationsa ennen muuta Tanskasta ja Ruotsista. Nämä maat hallitsivatkin Suomen meijerikonekauppaa.