TURUN YLIOPISTO
Historian laitos

HÄYRINEN, PEKKA: Britannian hävittäjävoimien toiminta taistelussa Britanniasta syksyllä 1940 brittiläisessä ja saksalaisessa historiallisessa kirjallisuudessa

Pro gradu tutkielma 16,7 s., 3 liites.
Yleinen historia
Toukokuu 1984
 

Britannian hävittäjävoimien toimintaa kuvataan tässä työssä tyypillisten sotahistorialliseen tutkimukseen kuuluvien laadullisten, koulutuksellisten ja määrällisten tekijöiden avulla. Käsittelykuukausiksi on valittu heinä -elo, syys ja lokakuu. Tänä aikana Saksan ilmavoimat yritti kaikkein voimakkaimmin tuhota Britannian hävittäjävoimia, voidakseen tämän jälkeen tehdä turvallisesti maihinnousun Brittein saarille. Tässä Saksan ilma ase ei kuitenkaan onnistunut, vaan kärsi tappion.

Tämän voittaja voitettu asetelman kautta peilataan tässä työssä kansallisen näkökulman mahdollista vaikutusta brittiläisen ja saksalaisen historiallisen kirjallisuuden luomaan kuvaan Britannian hävittäjävoimien toiminnasta taistelussa. Kansallisella näkökulmalla tarkoitetaan tässä yhteydessä lähinnä yleisellä tasolla sitä, että kumpikin taisteleva osapuoli pyrkii kertamaan omasta toiminnastaan mahdollisimman positiivisessa mielessä. Edelleen lähdemateriaalina on käytetty sotahistoriallista tutkimuskirjallisuutta. muistelmia ja elämänkertoja.

Brittiläisen ja saksalaisen historiallisen kirjallisuuden luoman kuvan perusteella voidaan todeta, että kansallisella näkökulmalla on vaikutusta historiankirjoitukseen. Tätä ei voida kuitenkaan automaattisesti vetää mukaan kirjoittajien antamiin näkemyksiin. Erityisesti primaarimateriaalin kuten kirjoittajien käyttämien tappiolukujen aukollisuus vaikeuttaa historiankirjoittajan toimintaa kuvan hahmottamisessa. Edelleen voidaan todeta, että kansallisen näkökulman toteuttamiseen pyritään monella tavalla. Apuna voidaan käyttää esim. sotilasterminologiaa. erityisesti sen merkityssisältöjä. Keskeisin havainto on kuitenkin se, että kumpikin osapuoli pyrkii välittämään omaan toimintaan liittyviä mahdollisia heikkouksia. Brittiläisessä historiallisessa kirjallisuudessa tämä näkyy hävittäjien laadullisten ominaisuuksien kohdalla. Vastaavasti saksalaiset kirjoittajat pyrkivät mahdollisimman vähän käsittelemään Britannian hävittäjävoimia; joka aiheutti haille tappion.

Kansallisella näkökulmalla on näin ollen haittaava vaikutus historiankirjoitukseen, kun pyritään luomaan todellista kuvaa tapahtumista. Kuitenkin yksityisten asioiden kytkentä voimakkaammin laajempaan ilmasodan kehitykseen, ja toisaalla kattavamman historiallisen aikaperspektiivin käyttö heikentäisivät varmasti kansallisen näkökulman vaikutusta.