TURUN YLIOPISTO
Humanistinen tiedekunta
HAULIVUORI, ESA: Taloudelliset kysymykset Saksan suhteissa Neuvosto Venäjään. Helmikuu 1918-toukokuu 1920.
Pro gradu tutkielma, 223 sivua.
Yleinen historia.
Toukokuu 1981.
Taloudelliset kysymykset käsite on yleistys, mikä kuvaa lähinnä tarkastelunäkökulmaa. Ensiksi arvioidaan sitä, mitkä taloudelliset seikat ovat vaikuttaneet Saksan neuvostosuhteissa, lisäksi huomioidaan kansainvälinen taloudellinen kilpailu ja tarkastellaan johtavien pääomaryhmittymien Venäjän politiikkaa. Keskeisiä ongelmia on selvitetty AA:n I A osaston arkiston, lähdejulkaisujen ja kirjallisuuden valossa.
Tutkielma ajanjakson kansainvälisille suhteille on ominaista vakiintumattomuus. Kansainvälispoliittinen tilanne heijastuu myös Saksan neuvostosuhteissa.
Ennen sotaa Saksan talous oli ekspansiivista. Keskinäiset taloussuhteet olivat kummallekin maalle tärkeät ja tavaranvaihto rakenteeltaan kansallisia talouksia täydentävä. Sota merkitsi Saksan talousekspansion jatkumista uusin keinoin ja yhdistymistä laajentumispolitiikkaan. Siinä Venäjän maatalous ja teollisuusalueet olivat eräs tärkeä kohde.
Erillisrauhan aikana Saksa toteutti taloudellisia sodanpäämääriään Etelä Venäjällä ja Ukrainassa voimatoimin, mutta loi rauhanomaisia taloussuhteita Neuvosto Venäjän kanssa. Compiègnen aselevon jälkeen Saksa torjui neuvostosuhteet myös sekä kauppapoliittisella että tavaranvaihdon tasolla. Sen oli luovuttava sodanpäämäristä lännessä, mutta osa vanhoista tavoitteista säilyi vapaaehtoisjoukkojen bolševisminvastaisessa taistelussa Baltiassa.
Keväällä 1919 AA muutti varovaisesti kantansa taloudellisille Venäjän suhteille myönteisemmäksi seurauksena ententesuhteiden kiristymisestä. Kauppa venäläisten ei bolševististen osuuskuntien kanssa olisi soveltunut sen neuvostovastaiseen politiikkaan.
Kesän ja syksyn aikana AA ja yritykset selvittivät Venäjän taloudellista tilaa sekä neuvostoalueella että vastavallankumouksellisessa etelässä. Tavaranvaihtoa oli kuitenkin vaikea aloittaa. Eräs syy siihen oli se, että liittoutuneet ehkäisivät Saksan ja Venäjän väliset yhteydet.
Saksan ekspansionistit joutuivat luopumaan voimapolitiikasta kun vapaaehtoisjoukot syksyllä pakotettiin pois Baltiasta. Lisäksi Venäjän vastavallankumouksellisten offensiivi kärsi ratkaisevat tappiot. Saksalaistoiveet kaupasta ei bolševistisen, Venäjän kanssa haihtuivat.
Vuoden 1920 alussa liittoutuneiden pystyttämä Neuvosto Venäjän saarto alkoi murtua. Saksalaisten ja venäläisten kaupalliset neuvottelukontaktit tapahtuivat sotavankien vaihtosopimuksen valmistelun suojassa. Neuvosto Venäjä neuvotteli veturiostoista. Voimapolitiikkaa ajanut raskas teollisuus kiinnostui neuvostokaupasta.
Tutkielmassa todetaan, että taloudellisten kysymysten vaikutusta ei voida luonnehtia suoraviivaisesti. Ne tukivat pitkällä aikavälillä Venäjän suhteita, mutta voitiin lyhyellä ignoroida. Ne kannustivat myös aseellista ekspansiota. Taloudelliset ja poliittiset, ratkaisut olivat toisiinsa sidottuja ja toisillaan ehdollistettuja