TURUN YLIOPISTO
Yleisen historian laitos
HARMAALA, SEPPO: Päätöksentekoteoreettinen näkökulma Englannin interventioon Pohjois-Venäjälle vuonna 1918.
Pro gradu tutkielma, 146 s.
Yleinen historia
Syyskuu 1986
Tutkielman aiheena on Englannin hallituksen päätös ryhtyä toteuttamaan interventiohanketta Pohjois-Venäjälle keväällä 1918. Tarkoituksena, on päätöksentekoteorioiden näkökulmasta tarkastella päätöstä. jota voi pitää osoituksena siitä, että britit omalta osaltaan olivat saavuttaneet varmuuden interventioon ryhtymisestä. Päätöksentekoteorioista, jotka ensisilmäyksellä vaikuttavat enemmän matemaatikon kuin historiantutkijan työvälineilta, pyritään luomaan sopiva runko interventiopäätöksen selittämiseen.
Varsinaiseksi tutkimusongelmaksi työssä nouseekin kysymys, voiko päätöksentekoteorioista olla jotakin hyötyä historiallisen tapahtuman selvittämisessä. Interventiopäätös toimii konkreettisena esimerkkinä, jonka kehittymistä kuvataan kolmen eri teorian peliteorian, sosiaalisen valintateorian ja monikriteerisen päätöksentekoteorian näkökulmasta.
Asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi jakautuu työ kahteen pääosaan. Ensimmäisessä osassa käydään läpi päätöksentekoteorioiden yleisiä periaatteita ja ajatusmalleja, joiden varaan teoriat rakentuvat. Lisäksi tuodaan esiin kunkin mainitun teorian erityispiirteitä ja suhteita toisiinsa. Toisessa osassa kuvataan interventiopäätöksen kehittymistä tapahtumasta kertovien lähteiden perusteella jokaisen teorian näkökulmasta erikseen. Johtopäätökset teorioiden soveltuvuudesta päätöksen selittämisen apuvälineiksi tehdään tutkielman viimeisessä pääluvussa.
Työn yleisenä johtopäätöksenä on, etteivät teorioissa käsitellyt ongelmat periaatteessa eroa niistä ongelmista, joihin historiantutkimuksessakin on kiinnitettävä huomiota. Teorioiden suora soveltaminen on kuitenkin vaikeaa, koska täsmällisesti määritellyille käsitteille ei lähteiden perusteella voi aina löytää ehdottomia vastineita todellisuudesta. Matemaattisilla ratkaisuilla ei puhutussa kielessä ole yksiselitteisiä. yhteisesti sovittuja määritelmiä. Kaikesta huolimatta, voivat teoriat toimia tutkimusta ohjaavina ajatusrakennelmina ja ideaalitapauksina. joihin lähteiden tuottamaa epätäydellistä tietoa voi verrata.