TURUN YLIOPISTO
Yleisen historian laitos
HARMAALA, SEPPO: Päätöksentekoteoreettinen näkökulma Englannin interventioon
Pohjois-Venäjälle vuonna 1918.
Pro gradu tutkielma, 146 s.
Yleinen historia
Syyskuu 1986
Tutkielman aiheena on Englannin hallituksen päätös ryhtyä toteuttamaan
interventiohanketta Pohjois-Venäjälle keväällä 1918. Tarkoituksena, on
päätöksentekoteorioiden näkökulmasta tarkastella päätöstä. jota voi pitää
osoituksena siitä, että britit omalta osaltaan olivat saavuttaneet varmuuden
interventioon ryhtymisestä. Päätöksentekoteorioista, jotka ensisilmäyksellä
vaikuttavat enemmän matemaatikon kuin historiantutkijan työvälineilta,
pyritään luomaan sopiva runko interventiopäätöksen selittämiseen.
Varsinaiseksi tutkimusongelmaksi työssä nouseekin kysymys, voiko
päätöksentekoteorioista olla jotakin hyötyä historiallisen tapahtuman
selvittämisessä. Interventiopäätös toimii konkreettisena esimerkkinä, jonka
kehittymistä kuvataan kolmen eri teorian peliteorian, sosiaalisen
valintateorian ja monikriteerisen päätöksentekoteorian näkökulmasta.
Asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi jakautuu työ kahteen pääosaan.
Ensimmäisessä osassa käydään läpi päätöksentekoteorioiden yleisiä periaatteita
ja ajatusmalleja, joiden varaan teoriat rakentuvat. Lisäksi tuodaan esiin
kunkin mainitun teorian erityispiirteitä ja suhteita toisiinsa. Toisessa
osassa kuvataan interventiopäätöksen kehittymistä tapahtumasta kertovien
lähteiden perusteella jokaisen teorian näkökulmasta erikseen. Johtopäätökset
teorioiden soveltuvuudesta päätöksen selittämisen apuvälineiksi tehdään
tutkielman viimeisessä pääluvussa.
Työn yleisenä johtopäätöksenä on, etteivät teorioissa käsitellyt ongelmat
periaatteessa eroa niistä ongelmista, joihin historiantutkimuksessakin on
kiinnitettävä huomiota. Teorioiden suora soveltaminen on kuitenkin vaikeaa,
koska täsmällisesti määritellyille käsitteille ei lähteiden perusteella voi
aina löytää ehdottomia vastineita todellisuudesta. Matemaattisilla
ratkaisuilla ei puhutussa kielessä ole yksiselitteisiä. yhteisesti sovittuja
määritelmiä. Kaikesta huolimatta, voivat teoriat toimia tutkimusta ohjaavina
ajatusrakennelmina ja ideaalitapauksina. joihin lähteiden tuottamaa
epätäydellistä tietoa voi verrata.