TURUN YLIOPISTO
Historian laitos

HARJUSALMI, MAARIT: Saksa ja Saarin kysymys
vuosina 1918 1934

Pro gradu, 112 s. , 5 liites.
Yleinen historia
Toukokuu 1989
 

Versailles’n rauhansopimuksessa yhtenä päätösasiana oli kysymys Saarin alueen omistuksesta. Kansainliiton mandaatiksi siirtyminen synnytti Saaria koskevan laajan ongelmakentän, joka eri aikoina käsitti eri osa alueita.

Saksassa rauhansopimusta pidettiin epäoikeudenmukaisena ja siksi maan poliittiseksi päämääräksi 1920 luvulla muodostui rauhansopimusehtojen muuttaminen tai kumoaminen. Tutkielman pääaiheena on tarkastella, mitä keinoja Saksa käytti päästäkseen Saarin suhteen revisionistisiin tavoitteisiinsa ja miten maa siinä onnistui. oleellisena osana Saarin varhaisempaan palauttamiseen kuului Saksan pyrkimykset vaikuttaa alueen sisäiseen kehitykseen ja estää Ranskan yritykset liittää Saar itseensä. Sivujuonteena seurataan Saksan kansainvälisen aseman vaihtelun vaikutusta Saarin kysymyksen ratkaisuyrityksiin.

Tutkittu aikakausi käsittää vuodet 1918 1934, välirauhan solmimisesta siihen kun Saksa pääsi Ranskan kanssa sopimukseen kansanäänestyksen valmistelujen yksityiskohdista ja tarkasta äänestyspäivastä.

Stresemannin kuolemaan saakka Saksan tavoitekeinot olivat hienovaraisia ja todelliset aikeet peittäviä. Jatkuvilla neuvotteluilla ja kaupankäynnillä yritettiin vastapuoli uuvuttaa itselle mieluisiin tuloksiin. Natsivallan myötä ulkopoliittinen kiinnostus kohdistui muihin asioihin, ja Saarin kysymyksen ratkaiseminen ennen äänestystä jätettiin sivuun. Asetetussa tavoitteessa, saada Saar palautetuksi ennen määräaikaa ja ilman äänestystä, Saksa epäonnistui.