TURUN YLIOPISTO
Historian laitos
HÄMÄLÄINEN, RISTO: Vapaudenajan Ruotsi aikalaisten silmin. Saksalaisten valtio oppineiden Jacob Friedrich Bielfeldin ja Gottfried Achenwallin arviot
Pro gradu tutkielma, 184 s.
Yleinen historia
Huhtikuu 1980
Statistiikka syntyi kolmikymmenvuotisen sodan jälkeisinä Saksan jälleenrakennuksen vuosina. Statistiikalla ei tuolloin ymmärretty tilastotiedettä vaan valtiotietoa tai valtiokatsausta. puhuttiinpa myös eurooppatieteestä. Statistiikka tarkasteli deskriptiivisesti ja poikkileikkauksellisesti Euroopan tuolloisten valtioiden sisäistä tilaa. Antamalla tietoja olemassa olevista valtioista katsottiin voitavan kohottaa kansan hyvinvointia ja kehittää hallintoa yhä paremmaksi. Ulkopoliittiseen keskusteluun statistiikka ei osallistunut. Absolutismin kaudella ulkopolitiikka katsottiin kuuluvaksi yksinomaan itsevaltaisen ruhtinaan toimialueeseen.
Tällaisena statistiikka säilyi aina 1700 luvun puoliväliin asti, jolloin valtion sisäistä tilaa tarkastelevan statistiikan rinnalle ilmaantui statistinen koulukunta, joka perinteisen statistiikan työmenetelmiä ja tarkastelutapaa hyväkseen käyttäen pyrki arvioimaan valtioiden voimaa. Voimastatistiikot halusivat osallistua ulkopoliittiseen keskusteluun ja ulkopoliittisten suunnitelmien tekoon.
Tässä tutkielmassa on voitu seurata kahden saksalaisen statistiikon poliittisia arviointeja Ruotsista. vapaudenajan Ruotsista. Gottfried Achenwall (1719~1770) edustaa statistiikan perinteistä koulukuntaa, joka pyrki arvioimaan valtion sisäistä tilaa. Jacob Bielfeld (1717 1772) on puolestaan voimastatistiikan edustaja. Molempien valtiotarkkailijoiden statististen käsikirjojen yhteisinä kuvauskohteina ovat Ruotsin valtion alue, kansalaiset, hallitusmuoto, taloudelliset olot, sotalaitos ja intressit.
Achenwallin Ruotsi kuvan punaisena lankana oli hänen yhteiskunnallis-poliittinen asenteensa, joka torjui absolutismin, mutta suhtautui myönteisesti rajalliseen monarkiaan. Siten Ruotsin vapaudenajan hallitusmuoto tarjosi Achenwallille mahdollisuuden informoida ja propagoida rajallisen monarkian idean puolesta. Achenwallin ihannevaltio oli Englanti, siksi Ruotsin hallitusmuoto toimikin Englannin valtiosäännön kylkiäisenä saksalaisessa sisäpoliittisessa keskustelussa, jossa oltiin 1700 luvulla vähitellen nostamassa rajallisen monarkian ideaa absolutismin rinnalle. Vaikka Achenwall suhtautui Ruotsiin yleisesti myönteisesti, ei hän kieltänyt kuitenkaan Ruotsilla olleen paljon taloudellisia ongelmia,
Voimastatistiikko Bielfeld tarkasteli Ruotsia Preussin ajankohdan poliittisen tilanteen kautta. Bielfeldiltä saadaan tietää, että Ruotsi oli heikko sekä taloudellisesti että sotilaallisesti vastustamaan Venäjää ja sitomaan sen voimia, jotka olivat olleet Preussinkin uhkana aina Itävallan perimyssodan puhkeamisesta vuodesta 1740 lähtien. Vaikka Bielfeld näkee Ruotsin voiman vähäisenä, niin hän silti antaa Ruotsille poliittisia tehtäviä Euroopan valtiojärjestelmässä. Tämä kuvastaa 1700 luvun tasapainojärjestelmän luonnetta, jossa vähäisinkin valtio nähtiin tärkeänä osana itse valtiojärjestelmää.