TURUN YLIOPISTO
Historian laitos

GRÖNHOLM, PERTTI:
Neuvostovirolaisen historiankirjoituksen kuva Viron tasavallan ajasta, Marxilais-leniniläinen historiantulkinta osana venäläistämispolitiikkaa

Tutkielma, 159 s.
Yleinen historia
Syyskuu 1994


Viisi vuosikymmentä kestäneen neuvostomiehityksen aikana Viron historiankirjoitus valjastettiin uusien vallanpitäjien poliittisiin ja ideologisiin tarkoituksiin. Virolaisista historioitsijoista tuli välineitä taistelussa, jota käytiin paitsi suurvaltojen välisen kylmän sodan propagandarintamalla, myös virolaisten keskuudessa. Neuvostomiehittäjä pyrki virolaisten henkisen vastarinnan ja kansallisen identiteetin nujertamiseen myös historiankirjoituksen avulla, mikä käytännössä ilmeni marxilais-leniniläisen ideologian mukaisina tulkintoina menneisyydestä.

Tutkimukseni kohteena on neuvostovirolainen kuva Viron tasavallan taloudellis-poliittisesta kehityksestä maailmansotien välisenä aikana. Pääkysymykseni ovat, millaisen kuvan Neuvosto-Viron historiankirjoitus antoi Viron tasavallan ajasta, eli mistä faktuaalisista, selittävistä, tulkinnallisista ja kerronnallisista elementeistä kuva koostui, miten kuva ja tulkinnat muuttuivat 1950-luvun alusta 1980-luvun lopulle ja ennen kaikkea, miten marxilais-leniniläistä historiantulkintaa hyödynnettiin osana miehittäjän venäläistämispolitiikkaa.

Lähestyn tutkimuskohdetta kahdesta toisiaan täydentävästä näkökulmasta. Ensinnäkin tarkastelen neuvostovirolaista kuvaa historiografisin keinoin, eli vertailemalla neuvostovirolaisen tutkimuksen esittämiä tietoja, tulkintoja ja selityksiä länsimaiseen tutkimukseen. Tässä tarkastelussa tuon esiin keskeisimmät tulkintaerot Iänsimaisen ja neuvostovirolaisen tutkimuksen välillä sekä hahmottelen pääpiirteittäin marxilais-leniniläisen kuvan Viron tasavallan ajasta sisällön näkökulmasta. Toinen lähestymistapani, narratologinen näkökulma, kiinnittää huomion kerronnan muotoon ja tapaan, jolla menneisyys historiankirjoituksessa esitetään. Tässä tarkastelussa käsittelen neuvostovirolaista kuvaa ja tulkintaa Viron tasavallan ajasta kertomuksenkaltaisena esityksenä ja analysoin historiankirjoituksessa käytettyä esitystapaa, kieltä ja narratiivisia elementtejä. Analyysin pohjana on mm. folkloristiikassa käytetty typologia kerronnan keinoista. Tutkielmassani pääasiallisena lähdemateriaalina ovat Neuvosto-Virossa julkaistut Viron historian yleisesitykset sekä tasavallan aikaa käsitelleet monografiat ja artikkelit.

Tutkimukseni tärkein havainto on se, että marxilais-leniniläinen kuva ja kertomus Viron tasavallan ajasta olivat tarkkaan määritellyssä roolissa pyrittäessä muuttaa kokonaisen kansan menneisyyskuva vallanpitäjien etuja vastaavaksi. Käytännössä se tarkoitti sitä, että neuvostovirolainen kertomus Viron tasavallasta oli luonteeltaan epäonnistumisen tarina, kertomus, jossa itsenäisyyden ajasta pyrittiin antamaan mahdollisimman negatiivinen kuva, jotta Viron miehitys kesällä 1940 olisi saatu näyttämään oikeutetulta. Tarkasteltaessa neuvostovirolaista historiankirjoitusta historiatieteellisenä kertomuksena, paljastuvat entistä selkeämmin Neuvostoliiton vallanpitäjien marxismi-leninismin ideologiaan verhotut pyrkimykset hallita totaalisesti paitsi faktoja ja selityksiä, myös tulkintoja, mielikuvia ja menneisyyden ilmiöiden arvottamista. Päämääränä oli hallita tulevaisuutta tulkitsemalla menneisyys siten, että se legitimoisi vallitsevan nykytilanteen. Tässä marxilais-leniniläisellä kielenkäytöllä ja muilla kerronnallisilla elementeillä oli tärkeä merkitys.